Arkistot kuukauden mukaan: marraskuu 2019

Helpoin valaisu ikinä…

Julkaistu , kirjoittanut

Joskus ei ole aikaa, tai vaikka reissussa ollessaan edes mahdollisuutta pitää mukana valaisukalustoa ja silti haluaisi synnyttää kuvaan muotoa. Näppärä ratkaisu tällaiseen tilanteeseen on NiceFoton akkukäyttöinen Ledi SL-120A.

Kyseinen kuva on otettu sängyllä, johon on levitetty pussilakana peiton kera nuoren herran alle ja taustalle sängynpäädyn ylitse. Ledin lisäksi huoneessa oli ainoastaan kattovalo päällä suoraan mallin yläpuolella. Täydellistä synkkaa kahden erivalaisimen värilämpötilalle ei ole välttämättä helppoa tehdä, onneksi kylläkin NiceFoton ledissä voi säätää värilämpötilaa paljonkin. No tässä tapauksessa oltiinkin tekemässä mustavalkoista kuvaa, joten asiaan ei tarvinut kiinnittää huomiota.


Käytössä oli 85-millinen objektiivi aukolla 2.2, valotusaika oli 1/200 ja ISO oli 2500. Toki kohinaa olisi vähemmän, jos olisi voinut käyttää pienempää herkkyyttä. Kun kuitenkin koko tasoitus hoitui katossa olevalla valolla, niin ledin tehot päävalona täytyi synkata olemassa olevaan.

Tokikaan näin pienellä valaisimella ei voi synnyttää suunnattoman pehmeää valoa, pehmeyden luomisessa kun on aina kysymys valaisimen isosta koosta. Kuitenkin valaisun luonne säilyi yllättävänkin hyvin lapselle sopivana.

Kyseessä on älypuhelimen kokoinen LED-valo, joka toimii myös varavirtalähteenä. Laitteessa on alumiinirunko,  tehonsäätö 10-100%, laaja värilämpötilan säätöalue 3200-6500K, CRI >96, TLCI > 96, LCD näyttö toiminnoille ja säädöille, USB lataus. Mukana laukku, hotshoe kuulanivel, diffuusiolevy ja grid, USB latausjohto ja USB – out power johto.

Kävin siis Ruotsissa tapaamassa kyseistä miestä ja mukanani minulla oli vain runko, kaksi kiinteää objektiivia ja tuo kyseinen ledi. Yllätyin kyllä, kuinka paljon pienestä ledistä oli iloa ja hyötyä. Kun vielä samassa laitteessa saa kaupan päälle powerbankin, niin taidanpa kuskata vekotinta toistekin mukanani.

Krister

Arvonimien aikaa

Julkaistu , kirjoittanut

Taas viikonloppuna oli valokuvaajien Euroopan kattojärjestön FEPin arvonimihaku, tällä kertaa Prahassa. Tilaisuus on todellakin näköalapaikka siihen, mitä juuri tällä hetkellä tapahtuu kameroiden edessä. Ja JAS-Kamerakauppa pääsi mukaan jyryttämään kuvasarjoja.

Lauantaina haettiin QEP (Qualified European Photographer) ja sunnuntaina MQEP (Master QEP) -arvonimiä. Olennaisin ero näissä on luonnollisesti laatu. Saadakseen tuon Masterin täytyy saada puolelleen ainakin viisi tuomaria seitsemästä ja vaatimukset ovat melkoisen kovat. QEP:hen riittää kolmen tuomarin puolto viidestä. Tätä jälkimmäistä haetaan tietystä valokuvauksen osa-alueesta ja Masterissa aluetta ei määritetä.

QEP-hakijoita oli 32 ja heistä 18 tuon arvonimen sai. Master-hakuja oli 19, joista 7 meni läpi. Niinpä läpimeno ei ole todellakaan itsestäänselvyys. Ja yksi arvonimi tuli jälleen Suomeen, nimittäin Markus Aspegren nappasi QEP:n. Hyvä Suomi!

Tässä linkit, joista näette kaikki arvonimen ansainneet sarjat. Tästä löytyy QEP-sarjat ja tästä MQEP-sarjat. Näistä näkee todella hyvin kokonaisuudet.

Muutaman sarjan haluan nostaa erikseen esille. QEP:iden puolelta Andre Scönherrin pelkistetyn minimalistiset maisemakuvat olivat upeita. Yleensä pidän räväkämmän oloisista pläjäyksistä, mutta kliseisesti todeten näitä katsellessa sielu lepää. Andren omille sivuille pääset tästä. Toinen hieman hyvällä tavalla erikoisempi sarja oli Filip Santessin symbolisen raffi kokonaisuus. Valitettavasti ruudulta ei näe upeiden metallille printattujen teosten sävyjen killtoa ja syvyyttä. Filipin omalle sivulle pääset tästä.

Sitten muutama nosto MQEP-sarjoista. Martins Steenhautin luontokuvat ovat yksinkertaisesti vaikuttavia. Kuvissa ei ole pelkästään osattu valita sopivaa hetkeä, vaan lisäksi voimaa on synnytetty terävyysalueella, kontrasteilla ja sommittelulla leikkien. Martinsin omille sivuille pääset tästä. Thibault Chappe taas todistaa hääkuvillaan sen, että kuvat voivat olla valollisen voimakkaita, vaikka tilanteita ei voi aina hallita. Kuvien välittämät tunteet taidokkaan ilmaisun kanssa tekee sarjasta loistavan. Thibaultin omille sivuille pääset tästä. Yllätän itsenikin, että en poimi tähän lainkaan muotokuvasarjoja, sillä viimeinen Milos Ficin sarja esittelee hevosurheilua. Kaikesta näkee, että Milos hallitsee kuvaamisen lisäksi valitesemansa aiheen. Tämä on hyvä esimerkki sarjasta, joka on yhtenäinen, mutta silti siinä on tarpeeksi variaatiota esimerkiksi kuvakulmien ja käytettyjen polttovälien osalta. Kaikkien arvonimisarjojen yksi tärkeä kysymys onkin se, miten tuottaa yhtenäisen kokonaisuuden mutta säilyttää sarjan sisällä riittävään ”elämää”.

Hieman toki erikoista, että tämä blogi käsittelee valtavaa joukkoa kuvia ja kuvaajia ilman, että olen tässä julkaissut yhtään kuvaa. Mutta kun kyseessä on pelkästään kuvasarjoja, niin kannattaa ennemmin käydä linkeistä katsomassa aina kokonaisuus. Toivottavasti löydät näistä kuvaajista toisaalta inspiraatiota ja toisaalta aihetta ihmetelläkin. Hauskaa surffalilua ja terveiset Prahasta!

Krister

Mestari-kuvia

Julkaistu , kirjoittanut

Kerroin pari viikkoa takaperin Suomen Ammattivalokuvaajat Ry:n myöntämistä Mestari-arvonimistä. Toisen niistä sai Mitja Kortepuro ja esittelenkin tässä vähän lähemmin neljä kuvaa hänen kyseisestä 20:n hääkuvan sarjasta.

Ja nythän toki täytyy heti muistuttaa minun olevan siinä mielessä jäävi, että asun kuvien ottajan kanssa samassa osoitteessa. Joten lukijoiden täytyy arvailla katselenko jonkun väristen lasien läpi näitä kuvia vai en… ?

Kirkon kupoli taipuu hyvin taivaaksikin. Kuvapinnan jako toimii hääkuvissa samoin kuin kaikissa kuvissa, kultainen leikkaus on tasapainoinen.

Mestari-arvonimeä tosiaan haetaan kirjallisella esseellä, 20 kuvan sarjalla, sekä jyryn edessä pidetyllä esitelmällä. Kuvissa ei riitä pelkästään ammattimainen osaaminen, vaan lisäksi peräänkuulutetaan omaa näkemystä. Mielenkiintoinen linjaus sarjan suhteen on se, että selkeän yhtenäisyyden lisäksi pitää kokonaisuudessa on myös vaihteluakin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi eri kuvakulmien, polttovälien yms käyttöä.

Olosuhteita ei voi valita, mutta joskus vaikeatkin säätilat tuottavat hienoa hetkellisyyttä kuviin.

Kun tekninen osaaminen on lähinnä perusedellytys, kiinnittyy huomio sisältöön ja etenkin tunnelmaan. Sen luomisessa on tärkeintä on kuvaajan kyky saada pari heittäytymään. Jos pari kokee tilanteen helpoksi ja rennoksi on mahdollista päästä ”totuuden toiselle puolelle”. Silloin dokumenttikuva muuttuu tunnelmalliseksi kuvaksi kahdesta rakastavaisesta.

Voimakkaan graafinen tausta tekee parhaimmillaan kuvasta järkähtämättömän.

Ei ole olemassa oikeaa tai väärää taustaa, vaan ympäristön tulee kertoa oma osansa tarinasta. Joskus on tarkoituksenmukaista kuvata studiossa yksivärisellä taustalla ja toisinaan tulee taustan varastaa paljonkin huomiota. Mitjan Mestari-sarja oli koottu vain miljöökuvista.

Kun hääpari on uppoutuneena toisiinsa unohtaen ympäristön, ollaan hyvän kuvan äärellä.

Mitjan vahvuus on nimen omaan siinä, että hän saa parin rentoutumaan ja keskittymään toisiinsa. Kun kuvaaja tekee työtään intohimolla, on mahdollista saada kuvaushetkeen ja lopputulokseen tunnetta. Ne hääkuvat, jotka välittävät voimakkaan lämmintä yhdessäoloa, jäävät elämään. Kuva ei ole valmis käsittelyn jälkeen ruudulta katseltaessa, vaan lopullinen kuva on parhaimmillaan taiteellinen sisustuselementti hääparin kotona. Mestari hallitseekin koko ketjun suunnittelusta sisustukseen.

Mitjan kyseiset kuvat ovat esillä koko loppuvuoden Lempäälän Ideaparkissa galleriassa, joka on Ideapark Sportin edessä.

Henkilökuntaamme: Timo Saviluoto

Julkaistu , kirjoittanut

Timo aloitti JAS Tekniikassa kesällä 2006 ja hänet löytää keskushuollostamme Kaarinan Piispanrististä. Eniten teknikkona toimivan miehen toimenkuva on kuitenkin laaja.

Timo tottui jo hyvin nuorena siihen, että kotona ei käynyt ulkopuolisia korjaajia, vaan kaikki tehtiin itse. Kuten sukunimestä (ja ulkonäöstäkin) voikin päätellä, on Timon isä koko yrityksen perustaja Juha. Eipä siis ihme, että Timon kädessä on aina pysynyt työkalut.

Timo on jo pienestä asti kasvanut yrityksen parissa. Jo koulussa loma-ajat meni talteen töitä tehdessä…

Timon repertuaaria ovat mm kamerat, objektiivit, sekä kaikki vaativimmat elektroniikkakorjaukset ja juotostyöt. Hän hoitaa usein myös asiakaskontakteja ja onkin pidetty asiakkaiden keskuudessa. Yleismies ”jantusena” Timo pyörii välillä myynninkin puolella. Yrittäjän ominaisuuksista kertoo se, että mies pärjää hyvin paineessa. Itse Timo kuvailee työssään mielenkiintoiseksi alati kehittyvän alan ja vaihtelevat työpäivät. Ja ilman sopivaa haastavuutta ei hän viihtyisikään. Palkitsevaa on pystyä palvelemaan erilaisia asiakkaita erilaisissa laiteongelmissa hyvin.