Kun hymy ei riitä – 6 jälkimmäistä kuvaa

Julkaistu toukokuu 5, 2020 , kirjoittanut Krister Löfroth

Huomenna julkaistavassa YouTube-videossa katsotaan rakennuspalikat kuudesta jälkimmäisestä KUN HYMY EI RIITÄ -näyttelyn kuvasta. Ollaan siis lentävissä tunnelmissa…

Oikeiden mallien löytäminen oli luonnollisesti tämän sarjan kuviin todella tärkeässä roolissa. Kun edellisen sarjan mallien heittäytymiskykyä painotettiin, niin näihin kuviin tarvittiin tietynlaista pitkän ajan kuluessa hankittua taitoa. Yllättävän helposti mallit kuitenkin löytyivät. Tässä toimi ”joku tuntee jonkun” -ketju hyvin. Tässä alla oleva Heidi nappasikin lisäksi kaksi ystäväänsä mukaan kuvauksiin.

Halusin näyttelyyn ihan tuoreita kuvia, joten kuvasin jotkut kuvat loppuvuonna 2019 ja suurimman osan alkuvuonna. Aikataulu oli selkeästi liian tiukka ja viimeisten kuvien käsittelyn tein kelloa vastaan. Kuvat printattiin vasta helmikuun puolen välin jälkeen, kun Kuva ja Ääni -messut olivat jo helmikuun lopussa. Pidän deadlineista, mutta turvavaroja pitäisi osata rakentaan enemmän kuin nyt tein.

Suurimman karhunpalveluksen tein itselleni näiden kuvien osalta taustan kanssa. Taustani oli aivan liian pieni, epätasainen ja valaisin sen läikikkäästi. Käsittelyyn meni liian kauan ja se oli välillä lähes mahdotonta. Kun edes osan taustasta aiotte leikata pois, niin pitäkää huolta, että mallin ja taustan rajapinnassa on kontrastia. Huomisessa videossa näettekin millaisia orginaaliruutuja tuli meikäläiseltä käsiteltäväksi… Elikäs katsotaan huomenna sitten tarkemmin YouTuben puolella…

KUN HYMY EI RIITÄ 4/12

Julkaistu huhtikuu 27, 2020 , kirjoittanut Krister Löfroth

Huomenna tiistaina 27.4. julkaistaan video YouTube-kanavallamme, jossa käyn läpi KUN HYMY EI RIITÄ -näyttelyn kuuden ensimmäisen kuvan tekemistä niin käsittelyn, kuin valaisunkin osalta.

Alla on yksi kuva, joka huomenna puretaan palasiksi. Vaikka tausta on melkoisen yksivärinen ja yksinkertainenkin, on se rakennettu useammasta eri muotoja sisältävästä ruudusta. Yksivärisyys monimuotoisuudella koristeltuna olikin taustan toteutuksen punainen lanka. Katso tarkemmin kuvan eri palasista huomenna YouTubestamme.

Blogissamme on julkaistu tähän asti tarinoita aina maanantaisin. Nyt siirrämme päivää eteenpäin, eli tämän jälkeen tiistaisin on aina joku pieni pläjäys tässä osoitteessa.

Kolme salamaa käytössä…

Julkaistu huhtikuu 20, 2020 , kirjoittanut Krister Löfroth

Huomenna julkaistaan taas uutta matskua YouTube-kanavallamme, mutta tässä jo pientä esimakua tulevasta…

Tämän kuvan valaisu on hoidettu kolmella Jinbein DM-3 salamalla. Kahdella on piirretty takaviistosta hunajakennoilla ääriviivat malliin ja pieni irroitus varjopuolen poskeen. Päävalo tulee kuvan vasemmalta puolelta sateenvarjosta ja kuvan oikealla puolella on valkoinen heijastin tasoittamassa mallin varjopuolta.

Kiitos malli Hanna Lehikoinen ja Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy!

Tausta on jostain Budapestin kirkosta otettu lomakuva. Sen lämpimät sävyt toivat automaattisesti hauskan sävyleikin viileämmän värisen mekon kanssa.

Tästä kuvasta ja muustakin löydät huomenna enemmän tarinaa YouTubesta, klikkaamalla tähän pääset kanavallemme!

Lisää valaisudemoja

Julkaistu huhtikuu 13, 2020 , kirjoittanut Krister Löfroth

Viime viikolla aloittamamme YouTube-kanavan suosio on kyllä yllättänyt positiivisesti. Tulemmekin jatkamaan samalla kaavalla, eli joka videossa tehdään aika napakasti joku tietty asia, eikä yritetä ratkaista kaikkia valokuvauksen kysymyksiä kerralla.

Tänään julkaistussa valaisudemossa ollaan liikenteessä vielä kahdella Jinbein DM-3 salamalla. Vaikka olenkin varusteurheilija, on minua aina kiehtonut se, kuin helpolla saa valollista jälkeä. Itse aloitin valokuvauksen opiskelun alkuvuodesta 1994 Matti J Kalevan johdolla Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy:ssä. Jo ensimmäisellä lähijaksolla tajusin jotain suurta, nimittäin sen, että valoa voi käyttää hyväkseen muodon luomisesta. Sitä ennen kun käytännössä olin vain ikuistanut jo olemassa olevaa maailmaa ilman, että edes tiedostin omia vaikutusmahdollisuuksiani. Voin rehellisesti sanoa, että sen jälkeen ei mikään ollut enää ennallaan…

Videossa tehdään kaksi kuvaa sinänsä samalla valaisulla, mutta kontrolloidaan taustan tummuutta yksinkertaisesti etäisyydellä taustaan. Tässä taustoista tummempi. MALLI: Hanna Lehikoinen

Tämä valaisu on tehty siis Jinbein DM-3 paketilla ja sen lisäksi käytössä on ollut heijastin, sekä hunajakenno. Pidän tummilla sävyillä leikkimisestä. Esimerkiksi Hannan punaisen mekon varjopuoli irtoaa hiuksen hienosti vaaleammasta taustasta ja valopuoli irtoaa taas taustaa tummempana.

Ensi viikolla tehdään sitten kuva kolmella ja neljällä salamalla, sekä viedään kuvia käsittelynkin osalta selkeästi kauemmas toisistaan. YouTube-videoon pääset TÄSTÄ linkistä.

KUN HYMY EI RIITÄ 2/12

Julkaistu maaliskuu 23, 2020 , kirjoittanut Krister Löfroth

Tässä sarjan toinen kuva ja muutama huomio sarjamaisuudesta. Itse pidän todella mielenkiintoisena rakentaa kokonaisuuksia, siitä riittää oppia ammennettavaksi selkeästi enemmän kuin yksittäisten kuvien tekemisestä.

Näyttelyhän jakaantui kahteen osaan, jotka molemmat halusin tehdä mahdollisimman yhtenäiseksi. Linjakkuutta oli normaalia helpompi rakentaa siksi, että kuvasin kaikki kuvat erittäin lyhyen ajan sisällä ja vieläpä niin, että samana päivänä perän jälkeen kuvasin aina kolme mallia.

Saadakseni sarjasta yhtenäisen, olen huomioinut kuvauksissa ja käsittelyissä mm seuraavat asiat:

Kuvien tarina – kumpaankin kuuden kuvan sarjaan oli omansa
Kuvan muoto & koko – kaikki kuvat ovat vaakakuvat ja printtien koko on 60x90cm
Kuvan rajaus – kumpaankin puoliskaan käytin omaa/samaa rajausta
Kuvauskorkeus – kumpaankin puoliskaan käytin hyvin lähelle samaa kuvauskorkeutta
Polttoväli – taivaskuvissa käytin 24-millistä ja muotokuvissa 85-millistä putkea
Valaisu – muotokuvissa valaisu oli samaa ja taivaskuvissa valaisu muuttui vain asentojen mukaan suunnattuina
Kokonaiskontrasti – tähtäsin kummankin puoliskan kontrasteissa täysin samaan
Sävymaailma – taivaskuvissa annoin sävyjen elää taustakuvien mukaan ja muotokuvissa rakensin taustalle aina oman selkeän värinsä
Taustojen olemus – kumpaankin puoliskaan rakensin saman tyylisen taustan varoen sitä, että ne eivät kuitenkaan ole toistensa kopioita
Lopputyylittely – kun ensin kaikki kuvat olivat valmiita, käytin jokaisessa koko kuva-alan osalta Nik Collectionin Color Efex Pro 4:llä tekemääni filtterihässäkkää

Ja tärkein näistä asioista on tarina. Sen kirjoittaminen mahdollistaa paremmin muiden asioiden tekemisen yhtenäiseksi.

Krister Löfroth

Petra Tiihosen uudet kuviot

Julkaistu maaliskuu 9, 2020 , kirjoittanut Krister Löfroth

Petra Tiihonen on 37-vuotias Kuopiolainen valokuvaaja, joka tunnetaan mm Suomen ensimmäisen Finnish Photo Awards -kilpailun voittajana viime vuodelta. Petra perusti äskettäin omaa nimeään kantavan yrityksen, aiemmin hän on työskenteli yrittäjänä 15 vuotta Alias Studiot Oy:ssä. Vaikka isosta työyhteisöstä oli paljon tukea, halusi Petra kokeilla mihin omat rahkeet riittävät ja kehittää omaa käden jälkeä pidemmälle. Itsensä haastamista löytyi sopivasti uusista kuvioista.

Kuvaajana Petra innostuu ratkaistaessaan asiakkaiden ongelmia ja tuottaessaan visuaalisia kokonaisuuksia eri brändeille. (Kuva: Tiina Haring)

Petra luonnehtii itseään kuvaajana fiilispainotteiseksi lifestyle-, brandi-, konsepti-, ihmis-, kuvitus- ja tuotekuvaajaksi. Hän on ammattilainen, jonka osaaminen mahdollistaakin monenlaisen ja -tyylisen kuvan tuottamisen. Petra haluaa välittää tunnelmia ja tarinna, tehdä merkityksellisiä kuvia. Sillä ei ole sinänsä väliä, onko kameran edessä ihmisiä tai esineitä. Eikä silläkään ole väliä, pitääkö kuvat rakentaa kuvankäsittelyssä useammasta kuvasta.

Petra ei ole ollut aiemmin tekniikasta kiinnostunut ja ison yhteisön laitehankinnat onkin tehnyt aina joku muu. Hän on kaikkea muuta kuin tekniikkanörtti, mutta nyt kokonaan uuden kaluston hankkiminen pisti miettimään itselle parhaiten soveltuvaa laitteistoa, joka on myös laadukas. Peilittömyys on tulevaisuutta, joten se oli luonteva ensimmäinen kriteeri. Petra selasi nettikeskusteluja ja youtube-videoita, joiden lopputuloksena Sony nousi ehdottomasti parhaaksi valinnaksi. Kollegat komppasivat vielä valintaa, joten ratkaisu olikin sitten todella helppo.

Tällä todella paljon ajatuksia herättävällä kuvalla Petra nappasi voiton Finnish Photo Awardsissa. Ja kuten huippukuva aina, herätti tämänkin voimakkaita tunteita ja kommentteja.

Miltäs Petra tuntui Sony? ”Silloin kun avasin jo kalustoa paketista, oli ihan paras fiilis. Tiesin, että kamera on hyvä. Ensimmäisen nopeatempoisen kuvauksen päätteeksi voin sanoa, että olen ihan rakastunut tähän mun a7r iii:n Se on kevyempi kuin aikaisempi kamera, nopeampi ja tiedoston jälki on ihan käsittämättömän hyvä jopa korkeilla asa-luvuilla. Vielä menee hetki kun opin zoomaamaan toiseen suuntaan 😀 Kameran asetukset on helppo muokata omaan käteen sopiviksi ja omille pika-asetuksille on ihan huikeasti eri mahdollisuuksia. Tiedosto on kauniin näköistä ja tekstuurien piirto on karkkia silmille. Siirtyminen toisesta järjestelmästä ei ole ihan helppo kun on tottunut tekemään selkärangasta asioita, mutta uudet laitteet rupesivat tuntumaan jo nopeasti omilta.”

Petran uudet nettisivut aukeavat näinä päivinä osoitteessa www.petratiihonen.fi ja Instasta löydät Petran nimellä @petra_tiihonen.

Marian Benes

Julkaistu tammikuu 6, 2020 , kirjoittanut Krister Löfroth

Kun marraskuussa FEP jakoi mestariarvoja, yksi saajista oli Marian Benes Tsekistä. Vaikka en tuolloin varsinaisesti innostunutkaan kyseisestä sarjasta, niin pakko myöntää, että kuvat ovat kyllä upean puhtaita omassa lajissaan. Joten vilkaistaan vähän enemmän…

En viitsi varastaa valokuvaajan tuotoksia tähän blogiin, joten laitan muutamia linkkejä suoraan tiettyihin kuviin…

Eli tässä parit autokuvat: Skoda Vision C & Skoda Atero. Melkoisen vähäeleistä, mutta selkeää. Atero-kuvissa ollaan käytetty aika voimakkaitakin kontrasteja, esim korin kiillot ikkunan alla ovat rankahkoja.

Puhtaita muttei tylsiä arkkitehtuurikuvia löytyy tästä: Palacky University in Olomouc. Sävyt, kontrastit, linjat ja kaikki yksityiskohdat ovat täydellisesti hallinnassa.

Ja kokonaan toisenlaiseen maailmaan Marian vie meidät täältä: NYC Taxi. Rosoisen raakaa dokumenttiä terävyyksillä ja epäterävyyksillä kuorrutettuna.

Miestä voi hyvällä syyllä sanoa moniottelijaksi. Käy siis tsekkaamassa lisää, Marianin sivut löytyvät tästä ja tästä, sekä FEPin profiiliin pääset tästä…

Krister

Henkilökuntaamme: Teppo Saarinen

Julkaistu joulukuu 16, 2019 , kirjoittanut Krister Löfroth

JAS Tekniikka tunnetaan ehkäpä eniten kamerahuoltona, mutta julkisivun takaa löytyy monenlaista muutakin osaamista. Olemme nimittäin myös puhelinhuolto!

Teppo Saarinen aloitti puhelinten ja printterien ”pyörittelyn” jo vuonna 1980 ja onkin ollut alalla siitä lähtien. Toukokuussa 2014 hän aloitti työt JASsissa. Tepon työtilat sijaitsevat Turun myymälässämme. Korjaamisen lisäksi työhön kuuluu paljon asiakastapaamisia. Ensimmäinen asia on usein vian arviointi, pystyykö korjauksen tekemään ”pikahuoltona odottaessa”, vai vaatiiko laite isompaa remonttia. Varaosavaraston ja huoltojärjestelmän ylläpito on sitten taas ihan oma tarinansa, joten yllättävän monenlaisia työtehtäviä kuuluu puhelinten huoltamiseen. Asiakkaat ja työkaverit ovat tottuneet siihen, että Tepon kanssa työt hoituvat nopeasti ja varmasti.

”Parasta työssäni on erilaiset työpäivät, tyytyväiset asiakkaat ja hyvät työkaverit”, Teppo kertoo.

Olemme Samsungin valtuuttama Samsung Support Center ja hoidamme myös Samsungin takuukorjaukset. Korjaamme lisäksi ammattitaidolla kaikkien muidenkin merkkien puhelimet ja tablet-laitteet. Huoltomme on avoinna ma-pe 9-17 ja puhelinnumeromme on 0102 923099.

Henkilökuntaamme: Timo Saviluoto

Julkaistu marraskuu 4, 2019 , kirjoittanut Krister Löfroth

Timo aloitti JAS Tekniikassa kesällä 2006 ja hänet löytää keskushuollostamme Kaarinan Piispanrististä. Eniten teknikkona toimivan miehen toimenkuva on kuitenkin laaja.

Timo tottui jo hyvin nuorena siihen, että kotona ei käynyt ulkopuolisia korjaajia, vaan kaikki tehtiin itse. Kuten sukunimestä (ja ulkonäöstäkin) voikin päätellä, on Timon isä koko yrityksen perustaja Juha. Eipä siis ihme, että Timon kädessä on aina pysynyt työkalut.

Timo on jo pienestä asti kasvanut yrityksen parissa. Jo koulussa loma-ajat meni talteen töitä tehdessä…

Timon repertuaaria ovat mm kamerat, objektiivit, sekä kaikki vaativimmat elektroniikkakorjaukset ja juotostyöt. Hän hoitaa usein myös asiakaskontakteja ja onkin pidetty asiakkaiden keskuudessa. Yleismies ”jantusena” Timo pyörii välillä myynninkin puolella. Yrittäjän ominaisuuksista kertoo se, että mies pärjää hyvin paineessa. Itse Timo kuvailee työssään mielenkiintoiseksi alati kehittyvän alan ja vaihtelevat työpäivät. Ja ilman sopivaa haastavuutta ei hän viihtyisikään. Palkitsevaa on pystyä palvelemaan erilaisia asiakkaita erilaisissa laiteongelmissa hyvin.

Canonia maistelemassa

Julkaistu lokakuu 28, 2019 , kirjoittanut Krister Löfroth

Omaan historiaani on kuulunut Nikon jo kauan. Niinpä otin testattavakseni Canonin päästäkseni paremmin sisälle merkin sielunmaailmaan. En siis pistänyt kameroita mihinkään testipenkkiin, vaan tein oikean kuvauksen kahdella kameralla…

Kuvasin Idan Radisson Blue Tammerissa Nikon D810, sekä Canon 5Dmark4 -rungoilla. Kummassakin oli kiinni 85-milliset f1.4 optiikat. Kuvauspaikan valitsin tarkoituksella tummanpuhuvaksi päästäkseni tsekkaamaan hyvin tumman pään toistoa. Ja sanottakoon vielä, että halusin eniten koeponnistaa miltä Canon tuntuu oikeassa tilanteessa, en siis perkannut perimmäisiä speksejä kameroista vierekkäin.

Mallin valaisin kolmella Jinbein HD-601 salamalla. Takavasemmalta irrottelin Idaa stripillä, etuoikealta muotoilin päävalolla ja tasoittava salama tuli kameran päältä.

Ida Canon 5Dmark4:lla ja 85mm f1.4 linssillä.

Päällimmäiset huomiot 5Dmark4:stä oli se, että takanäyttö on selkeän informatiivinen ja kosketusnäyttö toimii hyvin. Oikeastaan yllättävän helppoa oli käyttää kameraa, jonka logiikka ei ole sama kuin tämän hetkisessä omassa kamerassani. Jäljestä voin todeta, että Nikon teki kontrastikkaampaa ja värikylläisempää kuvaa. Luonnollisesti tämä ei ole hyvä tai huono asia, käsittelyssä kun kuitenkin valitaan lopulliset säädöt noidenkin asioiden osalta. Lisäksi Canon tässä tilanteessa tuntui haluavan hieman suuremman aukon luodakseen saman oloista jälkeä. Tummien sävyjen toisto oli kummankin kameran osalta loistavaa.

Käsittelyssä tein suunnilleen samat asiat kummallekin kuvalle. Niinpä Canonilla kuvattu lopullinen ruutu on aavistuksen rauhallisempi kontrastin osalta.

Ida Nikon D810:lla ja 85mm f1.4 lasilla.

Suurena ruudulla näytti siltä, että Canonin jälki oli aavistuksen terävämpää. Siitä asiasta en kuitenkaan anna kirjallista lausuntoa, piirron vertailu tarkasti kun vaatisi sen kylmän testipenkin. Mutta näppituntumana jäi mukavan terävä ruutu ja kaiken kaikkiaan Canonista jäi kokonaisuutenakin erittäin hyvä jälkimaku. Näistä ruuduista tulen itse käyttämään tuota ylempää…

Kuvauksessa kaikki meni siis yllättävän helposti, enkä joutunut käyttämään aikaa kiroiluun tai käyttöohjeen etsimiseen. Ja kumpikin kamera hoiti hommansa paremmin kuin minä omani. Tämän kuvauksen ansiosta odotankin seuraavaa testiä, nimittäin Canonin R lienee listassa seuraavana…