Huomisessa YouTube-videossa luvassa kaksi samalla tavalla tummaa kuvaa, mutta tyylittely on erilaista, sekä toisessa esitetään ja toisessa piilotetaan kasvot.
Tässä kuva, jossa kasvot on tuotu esiin, vaikkakin silmät on jätetty varjoon. Huomenna julkaistaan tubessa myös se tämän kuvan vastapari. YouTube-kanavallemme pääset tästä.
Olen aina ollut sitä mieltä, että paneutuminen johonkin tiettyyn valokuvauksen osa-alueeseen vie kuvaajan pitkälle. Mikko Huunonen on kuvannut paljon luonnon pienehköjä olentoja ja osaaminen todella näkyy kuvissa. Huomenna YouTube-kanavallamme kuulet Mikon ajatuksia muutaman kuvan kera, mutta tässä jo pari kuvaa ihan vaan tiiseriksi.
Näiden kahden perhoskuvan vertailu on mielenkiintoista. Toisessa kuvassa perhonen on omassa ympäristössään melkeinpä naamioituneena kasvien sekaan. Toisessa kuvassa taas tasainen tausta kiinnittää kaiken huomion nimen omaan siipien väriin ja muotoon.
Tällaiset kuvat on omaan silmääni todella rauhoittavia. Pakko tunnustaa, että haluaisin osata ottaa tällaisia kuvia, mutta rahkeeni eivät tule siihen riittämään… Niinpä nautiskelen muiden osaamisesta tässä lajissa…
Mikon omille sivuille pääset tästä ja tosiaan huomenna lisää matskua YouTubessa.
Joskus kuva ohjaa tekijäänsä, eikä toisin päin. Yksi kuvaamani ruutu lähti elämään omaa elämäänsä aivan uusille urille.
Yleensä kasvot tehdään kuvan vaaleimmaksi paikaksi huomioarvon korostamiseksi. Tässä kuvassa viehätti kuitenkin nimen omaan tummien sävyjen voima, joka piilottaa kasvot ja osia vartalosta.
Janne Heinonen on pitkän linjan luontokuvaaja. Hänen kuviaan revontulista ja valaisevista yöpilvistä on julkaistu jo aiemmin blogissa. Tällä kertaa blogissa on näytillä pari eläinkuvaa ja huomenna näet kuvia enemmän sitten YouTube-kanavallamme tarinoiden kera.
Hetkellisyys on luontokuvissa upeaa, nopea tapahtuma ja elämään oikealla hetkellä napatun otoksen ansiosta.
Upea värimaailma on hyvä piilo.
Niinpä klikkaa huomenna itsesi tästä JAS Kamerakaupan YouTube-kanavalle.
Ollaan taas lomakuvien maailmassa, eli mukana kuvauksessa oli pelkkä runko peruszoomilla ja ollaan metsäisellä kalliolla. Mallin huomioarvoa katsojan silmissä voi vahvistaa tietenkin monellakin tapaa, tässä ollaan käytetty selkeästi lyhyttä terävyysaluetta. Kun siihen yhdistää etu- ja taka-alalla olevat kohteet, pomppaa malli kuvasta selkeästi esille.
Käsittelyssä on laitettu ”glowia” kasveihin tavoitteena saada ripaus satua metsän olemukseen.
Tästä kuvasta enemmän huomisen YouTube-videossa. Kanavallemme pääset tästä.
Kuvasin auringonlaskussa ilman mitään valaisimia ja halusin luoda kuvaan voimakkaan vastavalon tunnelman. Objektiiviin vuotavan valon määrää on hankala hallita tarkasti ja objektiiveissä on suuria eroja siinä, kuinka herkkiä ne vastavalolle ovat. Mutta kokeilemalla pystyy kuitenkin saamaan melko tarkkaan haluamansa hunnun kuvaan.
Tällaiseen kuvaan sopii hyvin koko kuva-alan lämmitys.
Huomenna tämän kuvan tekemisestä löytyy enemmän YouTube-kanavaltamme. Sinne pääset klikkaamalla tästä.
”Valo on mielenkiintoisen kuvan ydin, ja se tuo esiin pääkohteen. Valaisu on valon rakentamista ja sen muokkaamista erilaisilla valonmuokkaajilla. Valaisuosaaminen mahdollistaa valokuvaajalle luovemman ideoinnin ja työskentelyn kuvaustilanteessa. Henkilökuvien kuvaaminen on haasteellista ja antoisaa. Mallin ohjauksen lisäksi valaisutyylin valitseminen kuhunkin kuvaan on innostavaa valokuvaajalle. Mitä enemmän erilaisia valaisutyylejä valokuvaaja osaa, sitä erilaisempia kuvia hän voi kuvata. Valaisu antaa aivan uuden ulottuvuuden valokuvauksen maailmaan – se on polku, joka vie mukanaan. Valo ja valaisu –kirja käsittelee henkilökuvausta studiossa ja miljöössä. Erilaisten valaisutyylien ja erilaisissa miljööolosuhteissa kuvaamisen lisäksi kirjassa esitellään myös mallin ohjaukseen, sommitteluun, rajaukseen, kuvakerrontaan ja kuvaustilanteessa toimimiseen liittyviä vinkkejä. Se on suurelta osin ”casemaisesti” valaisutapoja esittelevä kirja, joka toimii oppaana valokuvaustaitojen kehittämisessä.” Näin kuvaillaan Tiina Puputin kirjoittamaa ja Docendon vuonna 2012 julkaisemaa VALO JA VALAISU -kirjaa.
Tämä kirja on hyvä perusteos valaisun rakentamiseen ja valon näkemiseen. Jotain uutta ja ajankohtaista on luvassa tähän liittyen ja huomenna jutellaankin Tiinan kanssa YouTube-kanavallamme aiheesta.
Itseäni on inspiroinut jo pitkään sisällä kuvaaminen siten, että kuva-alalla on ikkuna josta näyttää ”valuvan” valoa kunnolla. Tässäpä yksi toteutus aiheesta lähes kokonaan ilman itse tuotettua valoa…
Eräänä iltana vuosituhannen alussa klo 23.00 Juha Saviluodon ovikello soi. Oven takana oli poliisi, joka ”raahasi” mukanaan nuorta miestä. Kyseessä ei ollut mikään outo hiippari, vaan päin vastoin. Tuttu poliisi oli kuullut Juhan tarvitsevan hyvää ja näppärää työntekijää. Ja tuolloin ovella ollut Juha Suvanto on työskennellyt talossa jo vuodesta 2001.
Juha (Suvanto) on huoltopäällikkö ja on erikoistunut teknikkona ammattilaitteisiin. Käytännössä kaikki omituiset laitteet viedään Juhan pöydälle, joten melkoisesta yleismiehestä on kysymys.
Juha on todistanut melkoista alan kehittymistä. Alussa korjattavat laitteet olivat lähinnä filmiajan tuotteita ja hyvin pian rupesivat digikamerat valloittamaan alaa. Laitteiden tarkkuus on koko ajan lisääntynyt ja sen myötä huoltotoiminta on muuttunut haastavammaksi. Nykyään asiakkaiden odotukset yleensäkin ovat suuremmassa roolissa. Aiemmin riitti, että laite toimi huollon jälkeen, nyt huollon lisäksi kokonaisuuteen liittyy olennaisesti toimitusnopeus, palvelun laatu, sähköiset asiointikanavat ja vastine rahalle yleensäkin.
Parasta työssäni on vaihtelevat työpäivät, päämieskontaktit, mukavat työkaverit ja hyvä työympäristö, kertoo Juha Suvanto.
Työkaverit kertovat Juhan olevan lojaali, tarkka ja osaava. Lisäksi hän tulee toimeen alaisten ja asiakkaiden kanssa erittäin hyvin, eli eipä ihme, että Juha on mukavan miehen maineessa.
”Pin-up-taide on kuvataidemuoto, jonka perinteisenä aiheena on vähäpukeinen viattoman seksikäs nuori nainen, pin-up-tyttö. Pin-up-kuvat voivat olla piirroksia, maalauksia tai valokuvia.” Näin määrittää Wikipedia Pin-upin…
Itse koen, että kyseessä on nimen omaan kuvan tietty henki, ei välttämättä kirjaimellisesti jonkun tietynlainen toteutus, tietyn näköinen malli tai mikään muukaan tarkkaan määritelty asia. Itse siis tosiaankin luokittelen pin-upin lähinnä tietyksi tunnelmaksi.