Nikon COOLPIX P1100 superzoom matkalla Islannissa

Näyteikkuna

Olin valmistelemassa matkaa Islantiin, kun mieleeni nousi ajatus: millaista olisikaan kuvata maan ainutlaatuisia nähtävyyksiä superzoom-kameralla? Islanti on monen valokuvaajan unelmakohde, sillä sen karu kauneus ja dramaattiset maisemat tarjoavat loputtomasti kuvattavaa. Reissuille pakataan kuitenkin mieluiten mukaan mahdollisimman vähän kannettavaa, joten pitkällä zoomilla varusteltu, mutta kevyt kamera kuulostaa monelle erittäin kiinnostavalta vaihtoehdolta.

Olin tutustunut Nikon COOLPIX P1100 -kameran ominaisuuksiin työni kautta, mutta en ollut koskaan kuvannut sillä. Ajattelin, että olisi mahtavaa päästä testaamaan kameraa käytännössä ja jakaa samalla kokemukseni JAS Kamerakaupan asiakkaille.  Pian löysinkin itseni matkustamasta kohti tulen ja jään maata kamera kädessäni.

Nikon COOLPIX P1100:n 125× optinen zoom (24–3000 mm kinovastaavuus) avasi ovet aivan uudenlaiseen kuvaamiseen, jollaista en ollut ennen kokenut. Olen tottunut kuvaamaan enimmillään 200mm polttovälillä, joten uusien kuvausmahdollisuuksien testaaminen ja omaksuminen oli todella innostavaa. Kamera tuntui kädessäni tutulta ja luontevalta, sillä se vastaa kooltaan järjestelmäkameraani. Huomattavasti kevyempi se kuitenkin on, mikä helpottaa reissaamista. Käyttölogiikka on selkeä, ja heti ensimmäisellä käyttökerralla kuvaaminen tuntui vaivattomalta. Asia, johon piti kuitenkin muistaa kiinnittää huomiota, oli zoomatessa yllättävän pitkälle ulottuvan objektiivin suojaaminen kolhuilta.

Matkan aikana kiersimme Islannin suosituimpia nähtävyyksiä Golden Circlellä, suuntasimme rauhallisemmille Länsivuonoille ja tutustuimme myös Reykjavikin eläväiseen kaupunkikulttuuriin. Sää onneksi suosi meitä: suurin osa päivistä oli vähäsateisia ja aurinkokin paistoi. Valokuvaamisen näkökulmasta tämä oli helpotus, sillä Nikon COOLPIX P1100 ei ole sääsuojattu samaan tapaan kuin ammattitason järjestelmäkamerat.

Poluilta poistuminen on Islannissa monissa paikoissa kielletty turvallisuuden vuoksi ja jotta ainutlaatuinen luonto säilyisi koskemattomana. Tämä asettaa rajoituksia myös valokuvaamiselle, kun “jalkazoomia” ei ole aina mahdollista käyttää. Näissä tilanteissa Nikon COOLPIX P1100 pääsikin loistamaan, sillä pitkän zoomin ansiosta pystyin kuvaamaan sellaisiakin pieniä yksityiskohtia, jotka olisivat muutoin olleet täysin tavoittamattomissa.

Látrabjargissa kamera todella osoitti vahvuutensa, kun pääsin hetkeksi mukaan kallionkielekkeillä pesivien lintupariskuntien elämään ja sain seurata heidän puuhiaan häiritsemättä.

Yksi erityisesti odottamani hetki koitti Länsivuonoilla, kun vierailimme Islannin kuuluisimmalla lintukalliolla, Látrabjargilla. Tämä huima kalliojyrkänne on yksi Euroopan suurimmista merilintujen pesimäalueista, ja miljoonien lintujen läsnäolo sekä 400 m pudotus meren tyrskyihin tuntuu jännittävältä. Vaeltelin kalliolla pitkään seuraten lintujen puuhia ja testaillen COOLPIX P1100:n ominaisuuksia lintukuvauksessa. Kamera ei ole nopeimpia tarkentajia nopeasti liikkuvien kohteiden kanssa, mutta Birdwatching-tila auttoi hyvin fokuksen löytämisessä. Látrabjargissa kamera todella osoitti vahvuutensa, kun pääsin hetkeksi mukaan kallionkielekkeillä pesivien lintupariskuntien elämään ja sain seurata heidän puuhiaan häiritsemättä. Erityisen innoissani olin suloisten kirjavanokkaisten lunnien kuvaamisesta ja kokemus herätti uudenlaista kiinnostusta lintujen ja luonnon kuvaamiseen.

Látrabjarg on huima 400m korkea kallionkieleke, joka tunnetaan jopa miljoonien merilintujen pesimäpaikkana Islannin Länsivuonoilla. Täällä pääsin testaamaan kameraa lintujen kuvaamisessa ja sain tallennettua paljon onnistuneita kuvia.

Pitkälle zoomatessa huomasin nopeasti, että käsivaralta kuvatessa kamera tärisee herkästi ja kuvien rajaaminen vaatii hieman kärsivällisyyttä. Silti lopputulos yllätti iloisesti: vaikka kaukana olevien kohteiden kuvaaminen käsivaralta tuntui paikoin haastavalta, kuvat itsessään tallentuivat terävinä. Videoiden kohdalla tärinä näkyy ja häiritsee enemmän. Jalusta onkin varmasti tarpeellinen silloin, kun aikoo kuvata esimerkiksi kuuta, mutta itse pärjäsin tällä matkalla mainiosti ilman jalustaa.

Vaikka en yleensä ole ollut ”zoomailun” suuri ystävä, tämä kamera onnistui muuttamaan suhtautumiseni täysin. Tuntui vapauttavalta, kun pystyin rajaamaan kuvat jo kuvaushetkellä juuri sellaisiksi kuin halusin, ilman että objektiivin polttoväli olisi rajoittanut luovuutta.

Zoomin ahkera käyttö kuluttaa akkua, joten suosittelisin varaamaan matkalle ainakin kaksi akkua. Itse selvisin yhdellä, kunhan muistin ladata sen joka ilta majapaikassa. Pidemmillä kuvausretkillä varavirta voisi olla hyvä turva. 

Vaikka en yleensä ole ollut ”zoomailun” suuri ystävä, tämä kamera onnistui muuttamaan suhtautumiseni täysin. Tuntui vapauttavalta, kun pystyin rajaamaan kuvat jo kuvaushetkellä juuri sellaisiksi kuin halusin, ilman että objektiivin polttoväli olisi rajoittanut luovuutta. Sain tallennettua hyvin vaivattomasti sekä laajoja maisemakuvia että lähikuvia luonnosta ja matkaseuralaisista. Jopa makrokuvissa Nikon COOLPIX P1100 yllätti erittäin positiivisesti! 

Kaupungeissa innostuin kuvaamaan värikkäitä yksityiskohtia, graafisia muotoja ja hauskoja tekstuureja— ja pitkän polttovälialueen avulla pystyin rajaamaan kuvat täsmälleen haluamaani muotoon sekä leikittelemään syväterävyydellä. Tuntui, että löysin jatkuvasti uudenlaisia kuvakulmia ja kiinnostavia rajauksia, joita en olisi huomannut ilman superzoomia. 

Kaupungeissa ja urbaanissa ympäristössä kuvatessa nautin siitä, että kuvat oli helppo rajata haluamakseni jo kuvatessa – ihan miten tahansa! Nikon COOLPIX P1100 -kameran kanssa oli hauska etsiä ja poimia pieniä yksityiskohtia kaupungin tunnelmasta.

Kokemukseni perusteella Nikon COOLPIX P1100 osoittautui erinomaiseksi matkakameraksi. Se sopi täydellisesti tällaiselle reissulle, jossa halusin tallentaa sekä kauniita maisemia että pienempiä yksityiskohtia ja matkan tapahtumia. Kameran koko vastaa pitkälti järjestelmäkameraa, mutta sen tarjoama ulottuvuus on jotain aivan muuta. Vastaavan polttovälialueen saavuttaminen järjestelmäkameralla vaatisi kasan objektiiveja, paljon suuremman kameralaukun ja huomattavasti isomman budjetin. Nikon COOLPIX P1100 tarjoaa helpon tavan tutustua telekuvauksen maailmaan ja vaikka et olisi koskaan aiemmin kuvannut lintuja tai ollut kiinnostunut teleobjektiiveista, tämä kamera saattaa hyvinkin kääntää kelkkasi. 

Kun vertailee kameran hintaa ja kokoa siihen, mitä vastinetta se tarjoaa, kokonaisuus on siis erittäin houkutteleva. Tietyistä asioista, kuten automaattitarkennuksen nopeudesta ja sääsuojauksesta täytyy hieman joustaa, mutta kuten sanottu, kyse ei ole hintaluokaltaankaan ammattitason kamerasta. Kuvat ovat kuitenkin mielestäni varsin laadukkaita — ja huomattavasti parempia kuin hyvällä puhelimen kameralla otetut kuvat. Tätäkin tuli testattua, kun otimme matkaseuralaiseni kanssa samasta kaukana vuoren rinteellä seisovasta mökistä kuvan. Vertailussa odotetusti voiton vei kirkkaasti COOLPIX.

Nikon COOLPIX P1100 tarjosi mahdollisuuden kerätä mukaan huomattavasti monipuolisemman ja tarinallisemman kuvamuiston Islannista.

Uskon vahvasti, että ilman tätä kameraa matkani kuvat olisivat olleet rajauksiltaan paljon samankaltaisempia ja monta kiinnostavaa yksityiskohtaa olisi jäänyt tallentamatta. Nikon COOLPIX P1100 tarjosi mahdollisuuden kerätä mukaan huomattavasti monipuolisemman ja tarinallisemman kuvamuiston Islannista. Se avasi silmäni huomaamaan asioita, jotka olisivat muutoin jääneet vain kaukaisiksi pisteiksi maisemassa. Se kannusti katsomaan ympäristöä tarkemmin, löytämään kiinnostavia kuvauskohteita ja kokeilemaan uusia kuvakulmia.

Nikon COOLPIX P1100 -kameran parhain ominaisuus matkakuvaamisessa on mielestäni se, että vaihtamatta objektiivia pystyy vaivattomasti kuvaamaan todella monipuolisia kuvia. Vaikka käsittämättömän pitkä zoom onkin tämän kameran ehdoton juttu, saa sillä myös upeita laajoja maisemakuvia sekä tarkkoja makrokuvia. Sain siis kerättyä Islannista mukaani varsin monipuolisen kuvamuiston ja pääsin näkemään läheltä paljon kiinnostavia asioita, jotka olisivat jääneet huomaamatta ilman superzoomia.

Oman Nikon COOLPIX P1100 -kameran saat helposti JAS Kamerakaupasta.

Teksti ja kuvat: Petra Sertamo / JAS Kamerakauppa

Skeittaaja auringonpaisteessa

Kun malli liikkuu lujaa ja auringon suuntaa ei voi skeittiradan suhteen valita, on hyvä napauttaa high speed sync päälle salamassa.

Lähtökohta on siis pysäyttää skeittaaja paikalleen. Valon luonne on tässä tarkoitus säilyttää ihan luonnollisena, valaisu ei saa näyttää siltä että valokuvaaja on ollut paikalla. Aurinko paistaa epäedullisesta suunnasta kuvaajan takavasemmalta. Silläkin uhalla, että malli kylpee ristivalossa, on tarpeen piirtää malliin kamerasta katsoen takaoikealta ääriviivaa ja varjon vaalennusta. Tämä valaisu hoidetaan oheisessa kuvassa Jinbein HD-2 salamalla.

HSS:n ansiosta on tässä valotusaika 1/4000 sekuntia, aukko on f7.1 ja isoherkkyys on 1600. HD-2 välähtää täydellä teholla siis kuvaajasta katsoen oikealta kuva-alan reunan ulkopuolelta, eli jo aika kaukaa. Salamaa ohjataan kameran päältä TR-Q7 lähettimellä. Polttoväli on 14 milliä ja kuvaaja on rähmällään maassa.

Kasvojen varjopuoli saatiin salaman ansiosta esiin ja hiuksen hienoa ääriviivaakin malliin piirtyi.

Kyllähän kieltämättä HSS:n ansiosta on hienoa se, että vaaleimmatkin sävyt taivaaltakin saa mukaan ilman pelkoa puhkipalamisesta. Välähdyksen synkkaaminen vallitsevaan valoon tarvii pari ruutua testiä mm siksi, että valotusajan muuttaminen pari pykälää suuntaan tai toiseen tuntuu heti melkoisesti valotuksessa. Akkusalama ja HSS on todella hyvä yhdistelmä ulkomiljöössä kuvattaessa.

Valotus vastaan monivalotus

Tarkoitan tässä yhteydessä monivalotuksella sitä, että eri osat kuva-alasta valotetaan eri aikaan tai eri ajalla. Itse tein vuosituhannen vaihteessa aiheesta Valokuvaajan Erikoisammattitutkinnon ja tuolloin monia asioita tehtiin ja kannattikin tehdä livenä. Nykyään Photoshopilla voi jäljitellä tällaista lopputulosta aika hyvin, joten kyseessä lienee lähinnä katoavaa kansaperinnettä. Vilkaistaan silti pieni yksityiskohta kyseisestä monivalotusleikistä.

Tässä kuvassa on malli ja tausta valaistu erikseen eri ajalla. Malli on valaistu kahdella samalla etupuolelta ja tausta on valaistu puolen sekunnin ajalla pelkällä salaman ohjausvalolla. Eli mallin etupuoli piirtyy terävänä niiltä osin, mihin salaman valo osuu ja koska näiden salamoiden ohjausvalot ei ole päällä, ei myöskään malliin päälle tule huntua. Kun taustasalama ei välähdä, niin mallin reunat piirtyvät pehmeästi puolen sekunnin aikana. Kun kamera/malli liikkuu, niin mallin ja taustan rajapinnassa tuo liike näkyy.

MALLI: Päivi Joutila
Tästä näkee ilmiön… Osan hiuksista ovat salamat piirtäneet terävänä etupuolelta ja osa hiuksista on piirtyneet pehmeänä puolen sekunnin valotusajan ansiosta.

Puretaan tätä asiaa/kuvaa tarkemmin huomenna YouTube-kanavallamme.

Tämä kuva on otettu jo viime vuoden puolella, joten #tb…

Tummia sävyjä

Huomisessa YouTube-videossa luvassa kaksi samalla tavalla tummaa kuvaa, mutta tyylittely on erilaista, sekä toisessa esitetään ja toisessa piilotetaan kasvot.

MALLI: @fatalis_somnium

Tässä kuva, jossa kasvot on tuotu esiin, vaikkakin silmät on jätetty varjoon. Huomenna julkaistaan tubessa myös se tämän kuvan vastapari. YouTube-kanavallemme pääset tästä.

Makroilua…

Olen aina ollut sitä mieltä, että paneutuminen johonkin tiettyyn valokuvauksen osa-alueeseen vie kuvaajan pitkälle. Mikko Huunonen on kuvannut paljon luonnon pienehköjä olentoja ja osaaminen todella näkyy kuvissa. Huomenna YouTube-kanavallamme kuulet Mikon ajatuksia muutaman kuvan kera, mutta tässä jo pari kuvaa ihan vaan tiiseriksi.

Näiden kahden perhoskuvan vertailu on mielenkiintoista. Toisessa kuvassa perhonen on omassa ympäristössään melkeinpä naamioituneena kasvien sekaan. Toisessa kuvassa taas tasainen tausta kiinnittää kaiken huomion nimen omaan siipien väriin ja muotoon.

Tällaiset kuvat on omaan silmääni todella rauhoittavia. Pakko tunnustaa, että haluaisin osata ottaa tällaisia kuvia, mutta rahkeeni eivät tule siihen riittämään… Niinpä nautiskelen muiden osaamisesta tässä lajissa…

Mikon omille sivuille pääset tästä ja tosiaan huomenna lisää matskua YouTubessa.

Tummissa vesissä

Joskus kuva ohjaa tekijäänsä, eikä toisin päin. Yksi kuvaamani ruutu lähti elämään omaa elämäänsä aivan uusille urille.

Yleensä kasvot tehdään kuvan vaaleimmaksi paikaksi huomioarvon korostamiseksi. Tässä kuvassa viehätti kuitenkin nimen omaan tummien sävyjen voima, joka piilottaa kasvot ja osia vartalosta.

Malli: Mary The Red Ruby

Huomenna kuvasta ja muustakin lisää YouTube-kanavallamme, jonne pääset tästä.

Ihan metsässä…

Ollaan taas lomakuvien maailmassa, eli mukana kuvauksessa oli pelkkä runko peruszoomilla ja ollaan metsäisellä kalliolla. Mallin huomioarvoa katsojan silmissä voi vahvistaa tietenkin monellakin tapaa, tässä ollaan käytetty selkeästi lyhyttä terävyysaluetta. Kun siihen yhdistää etu- ja taka-alalla olevat kohteet, pomppaa malli kuvasta selkeästi esille.

Käsittelyssä on laitettu ”glowia” kasveihin tavoitteena saada ripaus satua metsän olemukseen.

Tästä kuvasta enemmän huomisen YouTube-videossa. Kanavallemme pääset tästä.

Auringonlaskussa

Kuvasin auringonlaskussa ilman mitään valaisimia ja halusin luoda kuvaan voimakkaan vastavalon tunnelman. Objektiiviin vuotavan valon määrää on hankala hallita tarkasti ja objektiiveissä on suuria eroja siinä, kuinka herkkiä ne vastavalolle ovat. Mutta kokeilemalla pystyy kuitenkin saamaan melko tarkkaan haluamansa hunnun kuvaan.

Tällaiseen kuvaan sopii hyvin koko kuva-alan lämmitys.

Huomenna tämän kuvan tekemisestä löytyy enemmän YouTube-kanavaltamme. Sinne pääset klikkaamalla tästä.

Ikkunoita päin

Itseäni on inspiroinut jo pitkään sisällä kuvaaminen siten, että kuva-alalla on ikkuna josta näyttää ”valuvan” valoa kunnolla. Tässäpä yksi toteutus aiheesta lähes kokonaan ilman itse tuotettua valoa…

MALLI: Bella von Wolfkill

Tämän kuvan tekemisestä löydät vähän enemmän tarinaa huomenna julkaistavasti YopuTube-videosta. Kanavallemme pääset tästä.

PIN-UPPIA?


”Pin-up-taide on 
kuvataidemuoto, jonka perinteisenä aiheena on vähäpukeinen viattoman seksikäs nuori nainen, pin-up-tyttö. Pin-up-kuvat voivat olla piirroksia, maalauksia tai valokuvia.” Näin määrittää Wikipedia Pin-upin…

Itse koen, että kyseessä on nimen omaan kuvan tietty henki, ei välttämättä kirjaimellisesti jonkun tietynlainen toteutus, tietyn näköinen malli tai mikään muukaan tarkkaan määritelty asia. Itse siis tosiaankin luokittelen pin-upin lähinnä tietyksi tunnelmaksi.

MALLI: Bella von Wolfkill

Huomenna pääset tsekkaamaan YouTube-kanavaltamme vähän tarkemmin kuinka tämä kuva on tehty…