Maisemavalokuvaus IR-modatulla kameralla
Infrapunakuvaus paljastaa luonnosta toisen todellisuuden, joka jää perinteisessä maisemakuvauksessa piiloon. Puut hehkuvat vaaleina, taivas tummenee dramaattisesti ja tuttu ympäristö muuttuu lähes epätodelliseksi. Tämä vaihtoehtoinen todellisuus on vienyt maisemakuvaaja Ollijuhani Kärjen mukanaan infrapunavalokuvauksen maailmaan.
Maisemakuvauksen uusi ulottuvuus infrapunavalossa
Ollijuhani Kärki on luontokuvaaja, joka on erikoistunut maisemien infrapunavalokuvaukseen IR-modatulla kameralla. Infrapunakuvaus tuli mukaan työkalupakkiin hieman yli kolme vuotta sitten, jolloin ensimmäiset IR-kuvat syntyivät syyslomalla vuonna 2023. Hän oli aikaisemmin nähnyt muiden kuvaajien ottamia vaikuttavia infrapunakuvia, jotka herättivät kiinnostuksen – ja samalla syntyi ajatus hyödyntää kaappiin kertynyttä kalustoa uudella tavalla.
Yksi Kärjen vanhoista kameroista, Nikon D800, osoittautui sopivaksi lähtökohdaksi. Kyseinen runko oli jäänyt sivuun jo aiemmin ja sen tilalle oli tullut uudempi kamera. Niinpä Nikon D800 modattiin täyden spektrin kameraksi JAS Kamerahuollossa, jossa kennon edestä poistettiin IR-valoa suodattava suodatin ja automaattitarkennus säädettiin uudelleen. Lopputuloksena syntyi kamera, joka tallentaa valoa laajemmalla aallonpituusalueella kuin tavallinen järjestelmäkamera. Näin jo käytöstä poistunut kamera sai uuden elämän infrapunakuvauksessa.
Kuvat on otettu hiihtolomareissulla lapissa 590 nanometrin filtterin kanssa, joka päästää läpi punaisen spektrin. Jos kuvia katsoo suoraan kamerasta, ne näyttävät kirkkaan punaisen kellertäviltä ja vasta muokkaamalla jälkikäteen ne saadaan valmiiseen muotoon.
Mikä infrapunakuvauksessa kiehtoo?
Kärjen kuvaustyyli on pääosin liikkuvaa walk around -kuvausta Lapin maisemissa ja muualla luonnossa. Hänellä on tietyt lempikuvauskohteet, joissa hän tykkää vierailla usein. Se mahdollistaa ympäristön seuraamisen ja uudenlaisten tulkintojen syntymisen eri vuodenaikojen tai sääolosuhteiden mukaan.
Infrapunakuvaus tuo maisemakuvaukseen yllätyksellisyyttä. Kameran takanäytöllä näkyvä kuva on vasta aavistus lopputuloksesta, ja siksi prosessi muistuttaa monin tavoin perinteistä filmikuvausta. Lopullinen kuva paljastuu vasta jälkikäsittelyssä, ja toisinaan se yllättää kuvaajankin. Erityisesti harmaat ja vähäkontrastiset sääolosuhteet saavat infrapunavalossa uuden ilmeen. Siinä missä tavallinen värikuva voi jäädä latteaksi, IR-kuvauksella voi tuoda maisemaan kontrastia, graafisuutta tai voimakkaitakin sävyeroja.
Tunnelman rakentaminen: IR-filtterit ja jälkikäsittely
Kuvatessaan Kärki hyödyntää infrapunakuvaukseen tarkoitettuja suotimia eli filttereitä, joilla voi luoda kuviin erilaisia värimaailmoja ja tunnelmia. Ne suodattavat ja päästävät läpi valon eri aallonpituuksia toivotun lopputuloksen saavuttamiseksi – hillityistä sävyistä voimakkaan graafisiin tulkintoihin.
Käytetystä filtteristä riippuen IR-kuvat näyttävät useimmiten suoraan kamerasta katsottuna hyvinkin räikeän värisiltä. Siksi jälkikäsittely on olennainen osa prosessia. Vaikka kuvat tallennetaan RAW-muodossa, tavallisen valkotasapainosäädön rajat tulevat nopeasti vastaan. Tämän vuoksi IR-kuvausta varten luodaan oma kameraprofiili, jonka avulla valkotasapainoa saadaan siirrettyä riittävän pitkälle. Tämän jälkeen kuvat viimeistellään vielä kuvankäsittelyohjelmassa, jossa esimerkiksi punaisen ja sinisen värikanavan kääntämisellä saavutetaan haluttu lopputulos. Kärki kertoo löytäneensä paljon käsittelyohjeita Youtubesta ja netistä pystyy myös lataamaan valmiita työkaluja kuvien muokkaamiseen. Täysin ilman valmiita ohjeita olisi vaikea lähteä hakemaan haluamaansa lopputulosta, sillä IR-kuvien käsittely on aivan oma taiteenlajinsa.
Kuvat on otettu syksyllä 2025 lapissa 720 nanometrin filtterin kanssa, joka on ns. perusfiltteri IR-kuvauksessa. Se suodattaa hyvin paljon näkyvää valoa pois ja kuvat näyttävät suoraan kamerasta violetin punaisilta. Kuvankäsittelyssä niistä saadaan näkyviin tämä mystinen tunnelma.
Haasteita ja oivalluksia
Automaattitarkennus ei aina toimi luotettavasti infrapunavalossa, sillä useimmat kamerat ja objektiivit on suunniteltu näkyvälle valolle. Tämän vuoksi käsintarkennus tai pienet aukot ovat usein turvallisin valinta. Kärki kertoo, että peilillisissä järjestelmäkameroissa Live View -toiminto on lähes välttämätön IR-maisemakuvauksessa, sillä se mahdollistaa tarkennuksen suoraan kennolta tulevaan kuvaan. Peilittömissä kameroissa tämä etu on jatkuvasti käytössä sekä näytöllä että etsimessä, minkä vuoksi niiden kanssa on helppo tarkentaa luotettavasti myös etsimen kautta.
Vuoden 2025 syksyllä Kärki innostuikin modifioimaan JAS Kamerahuollossa toisen kameran, peilittömän Nikon Z7:n. Hän kertoo olevansa uuteen kameraan erittäin tyytyväinen. IR-kuvauksessa suljinajat voivat olla pitkiä, joten jalustalle saattaa olla käyttöä. Kärki kertoo kuitenkin, että Nikon Z7:n tehokas kennovakaaja mahdollistaa onnistuneet kuvat myös käsivaralta. Uutta kameraa voi käyttää myös tarvittaessa tavallisten kuvien ottamiseen hänen hankkimansa erikoisfiltterin avulla.
Pitkään on ajateltu, ettei IR-modatulla kameralla voi enää kuvata tavallisia valokuvia, mutta tähän rajoitteeseen on kuitenkin löytynyt ratkaisu. Markkinoilta löytyy nykyisin peilittömän kameran bajonetin sisäpuolelle kiinnitettävä filtteri, jonka avulla on mahdollista kuvata tavallisia kuvia modatulla kameralla. Filtteri kiinnittyy paikalleen magneetin avulla ja se on helppo napsauttaa paikalleen tarvittaessa. Peililliseen kameraankin löytyy ratkaisuksi oma filtteri, jonka voi kiinnittää objektiivin eteen. Tämä tarkoittaa kuitenkin sitä, että jokaiseen käytettävään objektiiviin pitäisi kiinnittää suodin erikseen, mikä voi olla työlästä tai vaatia ison lompakon, jos tykkää kuvata usealla eri objektiivilla.
Objektiivin valinta on IR-kuvauksessa tarkkaa, sillä kaikki objektiivit eivät toimi infrapunavalossa odotetulla tavalla. Osa linsseistä muodostaa kuvan keskelle kirkkaan hotspotin tietyillä aukkoarvoilla. Siksi objektiivin IR-yhteensopivuus on tärkeä huomioida. Kokemusten myötä Olli on huomannut, että vanhemmat F-mountin kiinteäpolttoväliset f/1.8 -objektiivit, kuten 35 mm f/1.8, ovat osoittautuneet luotettaviksi IR-kuvauksessa. Sen sijaan uudemmat ja normaalikuvauksessa erinomaiset zoom-objektiivit eivät välttämättä sovellu infrapunavalolle yhtä hyvin. Uusin ja teknisesti edistynein objektiivi ei siis automaattisesti ole paras valinta IR-kuvaukseen. Objektiivin valintaan löytyy kuitenkin vinkkejä netistä muilta alan harrastajilta.
Tämän panoraamakuvan kuvaaminen vei aikaa: se koostuu noin kymmenestä pystykuvasta, joista jokainen on HDR-kuva viidestä eri valotuksesta. Kärki kuvasi samaan aikaan myös tavallisella kameralla, mutta harmaasta taivaasta johtuen kuvat jäivät aika latteiksi. IR-kuva sen sijaan on paljon mielenkiintoisempi.
Kärki kertoo, että kuvauksen aikana sattui jännittävä tilanne: “Kuului kova läiskähdys, ja hetken pelkäsin, että paikalle olisi tullut karhu tai jokin muu peto. Selvisi kuitenkin, että ääni tuli läheiseltä majavan patoalueelta. Majava oli ilmeisesti hermostunut siihen, että olin siellä niin kauan kuvaamassa, ja pamautti hännällään vettä – taisi tulla sille mitta täyteen!”
Kokeiluja ja tulevia suuntia
IR-maisemakuvaus on erittäin harvinaista suomalaisten luontokuvaajien keskuudessa, eikä ulkomailtakaan löydy montaa tunnettua IR-kuvaajaa. Tämän vuoksi kuvaaminen on usein kokeilujen kautta oppimista ja uusien kuvaustapojen tutkimista. Esimerkiksi kuvatessaan tunturipuron varrella Kärki testasi ensimmäistä kertaa toimivatko ND-filtterit IR-kuvauksessa niin, että hän saisi vedestä haluamansa näköistä. Kokeilu osoitti ND-filtterit toimivaksi ratkaisuksi myös IR-kuvauksessa silloin, kun halutaan käyttää normaalia pidempiä suljinaikoja ja tallentaa liikettä.
Seuraavaksi Kärki haaveilee kokeilevansa IR-kameraansa makrokuvauksessa sekä yömaisemien taltioinnissa. Molemmissa valo on niukkaa ja lopputulos arvoitus, mutta ehkä juuri se tekeekin infrapunakuvauksesta erityisen kiehtovaa. Se tarjoaa kuvaajalle mahdollisuuden nähdä tuttu ympäristö täysin uudessa valossa ja tuoda esiin jotain ennennäkemätöntä.
Kuvat on otettu IR Chrome erikoisfiltterin kanssa, joka ei toimi ihan samalla periaatteella kuin muut Kärjen käyttämät filtterit. Se on kehitelty mukaillen Kodakin vanhaa toisen maailmansodan aikana kehitettyä Aerochrome -filmiä. Filmi kehitettiin alun perin sotilaskäyttöön, sillä sen kanssa kuvaamalla pystyttiin havaitsemaan helposti esimerkiksi vihreän kasvuston joukosta vihreäksi maalatut panssariajonoeuvot, jotka heijastavat IR-valoa eri tavalla kuin kasvit.
Mitä tarkoittaa ir-modaus kameralle
Ihmissilmillä ei ole mahdollista nähdä kaikkea ympärillämme vallitsevaa valoa. Valo on sähkömagneettista säteilyä eri taajuuksilla (spektri) ja infrapuna sen sijaan on säteilyä taajuudella jota ihminen ei näe. Tekniikan avulla se voidaan tehdä meille näkyväksi. Järjestelmäkameran kennon edessä on normaalisti suodin, joka suodattaa kennolle menevästä valosta näkymättömät aallonpituudet pois. Näin ottamamme valokuvat näkyvät sellaisena kuin me normaalisti ympäristömme näemme. Kun tämän suodin poistetaan, alkaa kuvissa näkymään myös muut valoaallonpituudet ja ottamamme kuvat näyttävät erilaisilta.
Suotimen poistamisesta on hyötyä monenlaisiin käyttötarkoituksiin. Yksi niistä on astrovalokuvaus, jossa halutaan saada näkyviin enemmän taivaan kappaleista säteilevää valoa, kuten kaasusumuja ja muita syvätaivaan ilmiöitä. Suotimen poistosta on hyötyä myös esimerkiksi viranomaispuolella rikostutkinnassa, sekä lääketieteellisellä puolella sairaaloissa. Myös maanviljelijät tai metsänomistajat voivat käyttää IR-kuvausta nähdäkseen missä kunnossa metsä tai sato on.
Kun suodin poistetaan kameran kennon edestä, sen tilalle on joissain tapauksissa laitettava korvaava suodin, jotta valo taittuu taas kennolle oikealla tavalla. Tilalle voidaan laittaa kirkas suodin tai vain tiettyjä aallonpituuksia läpäisevä tai poistava suodin. Tarjolla on myös drop-in suotimia, jotka ovat helposti vaihdeltavissa tilanteen ja halutun lopputuloksen mukaan. Suotimen poiston jälkeen kameran automaattitarkennus saattaa olla pielessä. Kameralle tehdään mahdollisuuksien mukaan rungon tarkennuksen säätö, jotta sillä voisi taas tarkentaa automaattitarkennuksella haluamaansa kohteeseen.
Kun kamera on modattu, sillä ei voi enää ottaa aivan tavallisia kuvia ilman erikseen ostettavaa erikoisfiltteriä. Modattavan kameran tulee siis olla sellainen, jonka raaskit uhrata tähän käyttöön. Toisaalta emme välttämättä suosittele tekemään modausta ikivanhaan kameraan, koska sen käyttöikä ja korjausmahdollisuudet saattavat olla tiensä päässä, jolloin erikoismodauksen teettämisestä ei ole sinulle pitkään iloa. Lisäksi kameran on oltava sen verran kestävä, ettei se ota nokkiinsa pitkistä kuvausreissusta vaihtelevissa sääolosuhteissa.
Annamme mielellämme lisätietoa IR-modaukseen liittyen ja autamme sopivan kameran ja uuden suotimen valinnassa. Vaihtolaite-osastoltamme löytyy myös usein hyviä kamerarunkoja modattavaksi. Ole yhteydessä, niin suunnitellaan sinulle sopiva paketti tai pyydä tarjous haluamastasi modauksesta!
info@jastekniikka.fi
010 292 3000
KYSY LISÄÄ