{"id":979,"date":"2021-07-06T19:29:23","date_gmt":"2021-07-06T17:29:23","guid":{"rendered":"https:\/\/jaskamerakauppa.fi\/blogi\/?p=979"},"modified":"2023-10-16T14:16:07","modified_gmt":"2023-10-16T12:16:07","slug":"minun-tarinani-kiia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/jaskamerakauppa.fi\/blogi\/minun-tarinani-kiia\/","title":{"rendered":"Minun tarinani – Kiia"},"content":{"rendered":"\n

L\u00e4\u00e4kityst\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n nykyisin ensisijaisena hoitomuotona kaksisuuntaisessa mielialah\u00e4iri\u00f6ss\u00e4. Keskusteluhoidosta taas on hy\u00f6ty\u00e4 erityisesti hoidon alkuvaiheessa, kun potilas ei viel\u00e4 ole sinut oireidensa kanssa. My\u00f6s s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisten el\u00e4m\u00e4ntapojen merkitys sairauden hallinnassa ja hoidon osana on huomattavan suuri. N\u00e4iden kolmen asian tasapaino saattaa hyvinkin synnytt\u00e4\u00e4 pitki\u00e4kin oireettomia kausia, joita kutsutaan remissioiksi. Kaksisuuntaiset Ry:n ja JAS Kamerakaupan yhteisen MASENNUSTA JA MANIAA -projektin osallistujista Kiia kertoo t\u00e4ss\u00e4 tarinansa.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

”En tule koskaan unohtamaan, mit\u00e4 tapahtui maanantaina 21.1.2019. Muistan sen sinisen nojatuolin, joka oli sijoitettu 5. kerroksen nelj\u00e4nnen huoneen vasempaan nurkkaan. Muistan muiden paikallaolleiden rauhallisen \u00e4\u00e4nens\u00e4vyn ja sanat, ett\u00e4 nyt on aika.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Muistan pukeneeni talvitakin vasta k\u00e4yt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4lleni ja k\u00e4velin l\u00e4himp\u00e4\u00e4n apteekkiin hyyt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 viimassa. Kun p\u00e4\u00e4sin kotiin, tiputin vaatteet ja keng\u00e4t eteisen lattialle. Heitin l\u00e4\u00e4kepaketin keitti\u00f6n p\u00f6yd\u00e4lle ja k\u00e4vin istumaan lattialle nojaten keitti\u00f6n kaappiin. Sitten itkin. Itkin tunteja. Maailmaa ymp\u00e4rill\u00e4ni ei ollut olemassa, minua ei en\u00e4\u00e4 ollut olemassa. Kaikki, mihin olin uskonut, tuntui valheelta. Min\u00e4 tunnuin valheelta! Viiden tunnin kuluttua nousin, hain puhelimen ja soitin vanhemmilleni. \u00c4idin vastatessa sanoin nuo sanat ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa: \u00c4iti, t\u00e4ll\u00e4 on nyt nimi. Mulla on kaksisuuntainen mielialah\u00e4iri\u00f6 ja aloitan t\u00e4n\u00e4\u00e4n l\u00e4\u00e4kityksen. En muista keskustelusta mit\u00e4\u00e4n, mutta muistan, ett\u00e4 molemmat vanhempani itkiv\u00e4t.<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

En koskaan ajatellut aikojen, jolloin vain makasin eteisen lattialla huutaen, etten kehtaa l\u00e4hte\u00e4 yliopistolle, kun olen niin l\u00e4peens\u00e4 huono, olevan osa minua. Ne olivat vain hetki\u00e4, joita kaikki aina v\u00e4lill\u00e4 kokivat. N\u00e4m\u00e4 hetket olivat vain v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6n paha, jotta jossain kohtaa saattoi olla taas kivaa. Aloitettuani l\u00e4\u00e4kityksen pelk\u00e4sin kuollakseni menett\u00e4v\u00e4ni hetket, jolloin maailma oli vain minua varten. Hetket, jolloin seisoin korkeammalla kuin kukaan muu ja sain tehd\u00e4 mit\u00e4 vain sill\u00e4 hetkell\u00e4 halusin. Hetket, jolloin olin kuolematon. Hetket, jolloin koin sanoinkuvailematonta mielihyv\u00e4\u00e4. Sanomattakin selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 hetkist\u00e4 t\u00e4ytyi luopua ensimm\u00e4isen\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Menett\u00e4misen tuskaa ei voi koskaan kuvailla sellaiselle, joka ei sit\u00e4 ole kokenut. Mik\u00e4\u00e4n menetys ei ole yht\u00e4 suuri kuin se, jolloin menett\u00e4\u00e4 itsens\u00e4. Jolloin kaikki, millaiseksi olet itsesi identifioinut, katoaa. Jolloin et aidosti en\u00e4\u00e4 tied\u00e4 kuka katsoo peilist\u00e4 takaisin. Jolloin se, jonka kanssa olet aina seissyt maailmaa vastaan, ja joka on aina nostanut sut lopulta taas taivaisiin, on poissa. N\u00e4it\u00e4 tuntemuksia seuraavat v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 hetket, jolloin kaipuu entiseen on niin kova, ett\u00e4 olet valmis vet\u00e4m\u00e4\u00e4n l\u00e4\u00e4kkeet vessanp\u00f6nt\u00f6st\u00e4 alas ja haistattamaan koko prosessille paskat, jotta saisit kokea olevasi kaikkivoipa viel\u00e4 kerran. Se on kuin addiktio, jonka osaksi jokainen solu haluaa viel\u00e4 kerran p\u00e4\u00e4st\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Irti p\u00e4\u00e4st\u00e4minen on kuitenkin ainut tapa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 uudelleen. Tai oikeastaan l\u00f6yt\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 aidosti ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa. Olen nyt 31-vuotias ja viett\u00e4nyt viimeiset kaksi vuotta t\u00e4ysin tuuliajolla sen kanssa, kuka min\u00e4 oikeastaan olen. Mik\u00e4 on osa sairauttani ja mik\u00e4 vain luonteenpiirre. Terapiakin on vasta alussa ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tuntuukin, ett\u00e4 istun keskell\u00e4 py\u00f6re\u00e4\u00e4 huonetta, jota reunustavat lukemattomat avaamattomat ovet. P\u00e4\u00e4llep\u00e4in niist\u00e4 ei koskaan tied\u00e4, mink\u00e4 oven takana odottaa vanha demoni valmiina iskem\u00e4\u00e4n j\u00e4lleen, ja mink\u00e4 oven takaa l\u00f6ytyy jotain hyv\u00e4\u00e4, jonka vuoksi jatkaa taistelua. T\u00e4m\u00e4 on taistelu, joka jokaisen tulee k\u00e4yd\u00e4 yksin, mutta viimeisen oven takaa l\u00f6ytyy se kaikkein t\u00e4rkein. Nimitt\u00e4in se, kuka j\u00e4\u00e4 j\u00e4ljelle, kun sairauden huiput ja laskut on raaputettu pois. Nimitt\u00e4in min\u00e4 itse. Vahvempana ja aidompana kuin koskaan ennen. <\/em><\/p>\n\n\n\n

Projektin n\u00e4yttely tulee kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n eri paikoissa loppuvuoden aikana ja kalenterin vuodelle 2021 p\u00e4\u00e4set tilamaan t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>. Projektin kuvaajana oli Krister L\u00f6froth, kuvauspaikat lahjoitti MAGITO ja Visuaaliviestinn\u00e4n Instituutti VVI Oy, kalenterin ja n\u00e4yttelykuvat printtasi Color-Kolmio.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

L\u00e4\u00e4kityst\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n nykyisin ensisijaisena hoitomuotona kaksisuuntaisessa mielialah\u00e4iri\u00f6ss\u00e4. Keskusteluhoidosta taas on hy\u00f6ty\u00e4 erityisesti hoidon alkuvaiheessa, kun potilas ei viel\u00e4 ole sinut oireidensa kanssa. My\u00f6s s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisten el\u00e4m\u00e4ntapojen merkitys sairauden hallinnassa ja hoidon osana on huomattavan suuri. N\u00e4iden kolmen asian tasapaino saattaa hyvinkin synnytt\u00e4\u00e4 … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1,218],"tags":[2,3,4,164,163,180,166,165,181,167],"class_list":["post-979","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kaikki","category-masennusta-ja-maniaa","tag-jas","tag-jaskamerakauppa","tag-jastekniikka","tag-kaksisuuntainen","tag-kaksisuuntaiset","tag-laakitys","tag-mielenterveys","tag-mielialahairio","tag-remissio","tag-terveys"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/jaskamerakauppa.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/979","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/jaskamerakauppa.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/jaskamerakauppa.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jaskamerakauppa.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jaskamerakauppa.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=979"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/jaskamerakauppa.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/979\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1044,"href":"https:\/\/jaskamerakauppa.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/979\/revisions\/1044"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/jaskamerakauppa.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=979"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/jaskamerakauppa.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=979"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/jaskamerakauppa.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=979"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}