Henkilökuntaamme: Jan Haakana

Jan on kamerateknikkona JAS Tekniikan keskushuollossa Piispanristillä, Kaarinassa. Tämä pitkän linjan ammattimies on ollut alalla yli 20 vuotta, kokemusta on kertynyt jo ennen JASsilla aloittamistakin. Janin erikoisosaamista on ammattilaiskamerarungot, -objektiivit ja tarvikkeet.

Työkaverit kuvaavat Jania ”tarkan työn tekijäksi”.


Valollista kuvaa valoitta

Aina kun käytössä on valaisimia, tai muita esineitä ja pintoja joita voi valon muokkaimina käyttää, on helpompaa hallita sekä kuvan teknistä, että visuaalista kerrontaa. Mutta jos valaisimia ei käytössä ole, ei sekään välttämättä estä valon läsnäoloa. Tuolloin vain on tärkeämpää valita kuvauspaikka oikein. Tässä muutamia esimerkkejä iltakävelyltä Vanajanlinnasta Mitjan kanssa.

Itse olen välillä lähes pakkomielteinen mahdollisuudesta kontrolloida valaisua, joten käytännössä aina kun on mahdollista, kuskaan mukanani Jinbei HD-601 akkusalamoita. Tällöin kun ei ole säiden ja vallitsevan valon varassa. Monesti toki on mahdollista käyttää vaikkapa vaaleita ja tummia seiniä isoina heijastimina. Ja vielä helpompaa on tietenkin käyttää auringonvaloa päävalona muodon luomiseen. Tällöin paras ajankohta on joku auringon nousu, tai -lasku. Silloin kontrastit eivät mene yli kennon toistokyvyn ja lopullinen sävymaailma on helpompaa pitää ”kasassa”. Lisäksi valaisukulma on loivempi, eli parempi kasvoja ajateltuna.

Keskustapainoitteinen tai kultaiseen leikkaukseen perustuva kuvapinnan jako toimii aina.

Vain harvon ja erityisestä syystä muutan ihon/kasvojen sävyjä neutraalista. Nytkin koko kuva-alan ollessa todella lämmin, tein raw-kuvasta myös neutraalin version, josta ”nappasin” kasvoille nautraalimpaa säyvä.

Kun kasvoille tulee valoa vain suoraan ylhäältä taivaalta, jää silmät (ja ilmeestä riippuen myös suun ympärys) väkisinkin varjoon. Tämän ilmiön pystyy käytännössä poistamaan vain tuomalla malliin lisävaloa matalammasta kulmasta.

Näistä kuvista tämä keskimmäinen (yllä oleva) näyttää, kuinka erilaisia kuvia samassa paikassa samaan aikaan voi ottaa. Kun tiiliseinäiseen taustaan ja kasvoihin osuu suora auringon valo, on koko kuva-ala yhtenäisen lämmin. Ja kun auringon valo piirtääkin takaa vain ääriviivaa, muuttuu koko kuvan tunnelma.

Joten kameraa kannattaa pitää iltakävelyilläkin mukana, vaikkei muuta kalustoa ole pakettiautollista käytössä! 😉

Krister

Suoraan makeiden lelujen top 3:een

En ole koskaan selitellyt, ettenkö olisi varusteurheilija. Monet tekemiseni ovatkin lähteneet jostain ulkopuolisesta ärsykkeestä. En ole koskaan oikein viitsinyt kuvata videoita niiden leikkaamisen työläyteen vedoten, mutta nähnessäni DJI:n Osmo Pocketin, olin pakotettu ajattelemaan asiaa toisesta suunnasta.

DJI Osmo Pocket on kokoonsa nähden uskomattoman monipuolinen. Tämä on todellakin laite, jota jaksaa pitää mukana. Ja 3-akselinen käsikimbaali vakauttaa videon tasaisemmaksi kuin osasi kuvitella. Ja kuvata voi jopa 4K/60fps videota 100Mbps ja hintaa kameralla on vain 359€.


Osmossa on pieni näyttö, joka mahdollistaa kameran käyttämisen sellaisenaan hyvinkin.

Tässäpä vähän speksejä:

  • 2.3 tuuman kenno, 80° kuvakulma ja 2.0 aukko
  • 4K/60fps video ja 1080p/120fps slow motion video
  • Universal portti, jonka avulla voi liittää älypuhelimen tai jonkin lisävarusteen
  • Mekaaninen gimbal tärinänvaimennus, joka toimii huomattavasti tarkemmin kuin pelkkä elektroninen tai optinen vaimennus
  • Akunkesto 140 min
  • Äänetön jäähdytys
  • Älykkäät toiminnot kuten ActiveTrack, Motionlapse ja 3×3 Panorama
  • Paino: 116g   Mitat: 121.9mm x 28.6mm x 36.9mm
  • DJI Mimo -aplikaation avulla voit muokata kuvaamiasi videoita (ilmainen)
  • Käyttää microSD-korttia (myydään erikseen). Terävintä 4K 60fps videota hyödyntääksesi kortin tulee olla vähintään V30 tason microSD. Max. 256 GB

Ja valmistajan omilta sivuilta löytyy infoa enemmänkin…


Kun kytkee Osmo puhelimeen, avautuu oma softa heti. Puhelimen näytön kanssa on merkittävästi helpompaa tehdä haluamansa säädöt ja tietenkin hahmottaa rajaus tarkemmin.

Kaiken maailman lisävälineitä löytyy myös Osmoon. Niitä voit tsekata tästä.

Kaiken kaikkiaan Osmo Pocketilla saa yllättävän laadukasta videota vaikkapa yrityksen viestintätarpeisiin. Ja videot voi halutessaan jopa leikatakin puhelimessa, joten julkaisujakin voi hoitaa tien päällä. Ja kun koko on tätä luokkaa, tulee pätkiä oikeasti kuvattuakin. Suosittelen lämpimästi Osmoa, olit sitten vloggaamassa, tekemässä sisältöä jollekin yritykselle tai vaikka ihan vaan pitämässä lystiä. Itselläni tämä vekotin on oikeasti synnyttänyt halun videoiden kuvaamiseen…

Krister Löfroth

HUUTAMISEKS MENI!

Ne kuvat muistetaan, jotka herättävät katsojassa tunteen. Niinpä Bella von Wolfkill sitten karjuikin kuvauksessa meikäläiselle ja nyt teille katsojille silkkaa agressiivisuuttaan… 😉

Tämän kaltainen kuva kannattaa aina tehdä ”liikkeessä”. Eli tunnelma syntyy merkittävästi helpommin, jos malli saa kävellä kameraa kohti, repiä paitaansa ja huutaa ihan livenä. Yllättävän hyvin suoraan ylhäältä 40 asteen hunajakennon synnyttämän valonkin sai osumaan kasvoille, kun muutaman kerran peräkkäin toistettiin liikkuminen/kuvaaminen.

Bellan asento ja taustan ”taivasosuus” osuivat hyvin muodoiltaan toisiinsa lähes sellaisenaan. Niinpä mallille syntyi kehys itsestään…

Päävalon ja tasoittavan salaman lisäksi irrottelin ääriviivoja kummaltakin puolelta takaviistosta. Lisäksi yksi salama oli vielä taustalle, joten käytössä oli 5 kpl Jinbein HD-601 -salamaa. Taustakuva on kuvattu Ruotsissa lähellä Vadstenaa sijaitsevissa raunioissa.Tuolloin mukana oli Nikonin vanha käsikäyttöinen kalansilmä, jolla sai tiiliskivet vääntymään omituisesti.

Aika usein, kun ei olla jahtaamassa luonnollisen neutraalia sävymaailmaa, käytän Nikin Color Efex Pro 4:sta sävyjen viimeistelyssä. Esim yöhön sopivammat sävyt on helppo luoda muutamalla päällekkäisellä filtterillä.

Krister Löfroth

Jinbein akkusalamat

Olen höpissyt jo muutamaankin otteeseen Jinbein akkusalamoista, joten kaivellaan niiden ominaisuuksia hieman tarkemmin tässä kirjoituksessa. Itse käytän siis HD-601:siä, joille löytyy sekä iso-, että pikkuveli.

Piuhattomuus on mukavuutta ja toiminnallisuutta lisäävä arvo. Muutamien muiden syiden ohella se on ainakin minulle todella tärkeä ominaisuus. Toinen todella tärkeä ominaisuus on salaman ohjattavuus lähettimestä. Jinbein 6- ja 7-sarjan laukaisimilla voi tehojen säädön lisäksi ohjata erikseen eri ryhmissä mm ohjausvaloa. TR-Q6 lähettimellä voi erikseen ohjata kolmea ryhmää itsenäisesti ja TR-Q7:lla kuutta. Joten kuvauksessa jokaisen salaman luona pörrääminen on nyt loppunut minun osaltani… 6-sarjan lähetin toimii kahdella AAA-paristolla ja 7-sarjalaisessa on lithium-akku.

TR-Q7 toimii Canon, Nikonin, Sonyn (sovitteella), Fuiji, Panasonicin ja Olympuksen kameroiden kanssa. 6-sarjalaisesta löytyy neljä eri lähetintä, joista jokainen toimii joko Canonin, Nikonin, Sonyn tai Fujin kanssa. Molemmat on ominaisuuksista huolimatta maltillisen kokoisia.

HD-601:ssä on nopeiden välähdysaikoijen lisäksi myös varsinainen high speed sync. Laitteessa on 6000 mHh:n akku, josta riittää 500 välähdystä täydellä teholla. Ja tietty siihen saa myös verkkolaitteen, jos jostain syytä haluaa kuvata ilman akkua. Akkujen kapasiteetin takia jopa yhdellä akulla hoitaa kyllä melkoisen kuvauksen (ja tietty niitäkin saa lisää). Itse en tajunnutkaan kuinka paljon mukavuutta lisää piuhattomuus myös studiossa. Kompurointi päättyi suurelta osin… Tehoa 601:ssä on 600ws ja painoa on 2,7 kiloa akun kanssa. Luultavasti harvoin käytetty ominaisuus on Easy Cap -toiminto, jolla taustan ja mallin saa eriytettyä eri ruutuihin. Värilämpötila on: Normaali: 5500 ± 150 K; Freeze: 5500 ± 800 K. Ja olennainen tieto on se, että laitteissa on Bowens kiinnitys. Sovitteitakin löytyy, mutta JInbein teltoista täytyy todeta käsiteltävyyden osalta, että niiden varjomekanismi kasaamisessa on yksinkertaisesti loistava.

Omiin laitteisiini merkitsin ryhmien kirjaimet askarteluliikkeen tarroilla. Näkeepä olennaisen vähän kauempaakin…

HD-610 on 601:sen isoveli ja yksinkertaistaen niihen ero on se, että 610:ssä on TTL. Mm sellainen pieni ero löytyy, että isoveli välähtää samalla akulla täydellä teholla noin 450 kertaa.

HD-400 on sitten pienempi ja kevyempi laite. Tehoja löytyy 400 ws ja painoa on akun kanssa vain 2,2 kiloa. Laitteessa on mm TTL, sekä high speed sync.

Kun haluat kaivella speksejä vielä tarkemmin, niin meidän sivullemme pääset tästä, JInbein valmistajan sivuille pääset tästä ja esitettä voit selailla tästä. Hinnoiltaan laitteet ovat ominaisuuksiinsa verrattuina todella kilpailukykyisiä: HD-400 maksaa 545€, HD-601 maksaa 599€, sekä HD-610 maksaa 795€. Jinbein telttojen ja oheistarvikkeiden hinnoittelu on myös maltillista, vilkaise niitä tästä.

Toki huomaatte kaikki, että olen itse aika innostunut näistä Jinbein akkusalamoista. Olen itse jo kauemminkin tehnyt kaiken nimen omaan akullisilla laitteilla ja nyt erityisesti johdottomuus, monipuolinen laukaisin ja high speed sync oli (hinnan ohella) minulle henkkoht se syy, miksi hankin laitteet omaan käyttöön. Nyt olen siis lopettanut salamoiden kaatelun ja kompastelun johtoihin…

Krister Löfroth

Kihlakuvia akkusalamalla

Tavaran roudaaminen miljöökuvauksissa ei ole koskaan itsetarkoitus, mutta kieltämättä haasteellisetkin olosuhteet selättyvät akkusalamoilla ja ennen kaikkea valollinen laatu kasvaa merkittävästi, jos on mahdollisuus yhdistää vallitsevaan valoon ”studiosalamoiden” valoa.

Mainittakoon vielä ennen varsinaista asiaa, tässä yhteydessä tarkoitan studiosalamalla laitetta, joilla voi synnyttää haluttaessa oikeasti pehmeää valoa vaikkapa teltoilla tai heijastinvarjoilla. Eli käsisalamahommiin ei mennä tässä blogissa.

Toki miljöössä voi hifistellä useammallakin salamalla saaden todella kontrolloitua jälkeä, mutta monesti normaaleissa tilanteissa on järkevää ja perusteltua olla liikenteessä yhdellä akkusalamalla. Eli nämä kaikki kuvat on valaistu yhdellä Jinbei HD-601 -salamalla, joka oli varustettu 102 cm halkaisijaltaan olevalla läpiampuvalla varjolla.

Tuijan ja Jarin kihlakuvat otettiin Vanajanlinnassa ja kieltämättä upeista taustoista on runsauden pula. Se helpottaa ulkokuvissa toki paljon erityisesti siksi, että kun yleensä kannattaa pitää aurinko mallien takana, niin hienoja taustoja löytyy joka tapauksessa. Suunnitelma olikin tehdä kaikki kuvat ulkomiljöössä ja kolmannella kerralla sää ja sovittu aika kohtasivat hyvin…

Tässä käytössä oli Nikonin 24mm f1.4 linssi. Sen kuvakulma riittää jo synnyttämään melko mahtipontista jälkeä alaviistosta kuvattuna.

Yleensä kannattaa tämän kaltaisissa kuvauksissa käyttää eri polttovälejä, eri rajauksia, sekä eri kuvakulmia. Sama ympäristö ja jopa sama kuvauspaikka sekä valaisukin luo todella erilaisen perspektiivin ja sitä myötä kuvan olemus muuttuu kun tekee variaatioita.

70-200 millisellä 185mm polttovälillä poimittu kuva.

Kaikissa oheisissa kuvissa siis loin kasvoille akkusalamalla valaisten päävalon muodon. Jos olisin käyttänyt toista salamaa, niin olisin käyttänyt sitä kontrolloimaan mallien varjopuolta. Eli nyt yhdellä salamalla synkkasin mallien valopuolen vallitsevaan valoon. Tämän kaltaisissa kuvissa yksi valaisun kriteereistä onkin luontevuus. Kasvojen hienovarainen muotoilu ei huuda itseään lujan teatraalisena esille, vaan luo pelkästään hieman kolmiulotteisuutta ja valon läsnäoloa.

85-millisella perspektiivi on sopivasti hieman litistynyt.

Kaikessa muutenkin piti tyylilajin olla ”luonnollisuus”, siksi käsittelytkin ovat olleet kovin maltillisia. Ja taas, kuten käytännössä aina kaikissa kuvauksissa mallien heittäytymisestä syntyy todellinen laatu. Tekniikan tulee vaan olla hanskassa tukemassa luotua tunnelmaa.

Onneksi olkoon Tuija ja Jari!

Krister Löfroth

PARASTA JUHANNUKSESSA!!!

Nyt on aika julistaa juhannuksen kuvakilpailun tulokset! Tässäpä siis kolme parasta palkittua kuvaa…

Voittajaksi selviytyi Johannaelisa Photographyn kaunis ja tunnelmallinen ruutu läheisestä yhdessä olosta. Hieno auringon vastavalo viimeistelee kuvan. Onnea Johanna, voitit Polaroid kameran!
Toisen sijan sai auringonlasku upeiden lämpimien sävyjen kera. Tummat puut reunoissa luovat suorastaan hienot kehykset ruutuun. Onnea Tarja, voitit Manfroton kameralaukun!
Ja kolmanneksi sijoittui suomalaisille tärkeään rituaaliin valmistautumisen henkeä hyvin kuvaava otos, juhannussaunahan on melkeinpä pakollinen. 😊 Onnea Tuula Helle, voitit kertakäyttökameran!

Kiitokset kaikille osallistujille! Onneksi kesä jatkuu vielä!

Krister

Esittelyssä myyntijohtajamme: Susan Vikström

Susan ”eksyi” suoraan koulusta kesätöihin valokuvausliikkeeseen ja on yhä edelleenkin samalla matkalla. Vuodesta 2015 hän on vastannut JASsin miehisestä myyntiryhmästä tuoden rauhallisen ja inhimillisen vivahduksen koko tiimiin.

Ostajan ja myyjän roolit menevät sujuvasti Susanilla sekaisin ja melkoinen moniottelija hän onkin: tiedon keräily, analysointi, sekä näkemysten yhdistely kuuluu luontevasti toimenkuvaan. Ja jos Turun myymälään eksyy vaikkapa  kahden viikon ikäinen vauva passikuvaan, hälytetään heti Susan paikalle…

Susanin motto on: ”tee mitä rakastat ja rakasta mitä teet”.

Susan on Juhan oikea ja vasenkin käsi, jonka kanssa monia ajatuksia pallotellaan ennen käytäntöön siirtämistä. Kulisseissa pohtiminen on ihan yhtä tärkeässä roolissa kuin kaikki suoraan myyntityöhön liittyvät tehtävät.  

Susan nauttii asiakaskontakteista ja etsiskelee asiakkaiden tiedostamattomiakin toiveita. Työympäristö ja työkaverit saavat häneltä täydet pisteet, tilaa omien ideoiden toteuttamiselle myös on. Ja kun työkavereilta kysytään Susanista, niin sanat ”helposti lähestyttävä” vilahtavat usein vastauksissa.

Suomea viedään Eurooppaan

Suomen Ammattivalokuvaajat ry on suurin ja vanhin ammattivalokuvaajien edunvalvontajärjestömme, se on perustettu vuonna 1919. SAV ry tarjoaa mm koulutusta jäsenilleen, mutta myös edustaa Suomea alan eurooppalaisessa keskusjärjestössä FEP:ssä (Federation of European Professional Photographers). Tämä yhteistyö tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuksia mittauttaa osaamistaan muita maanosan valokuvaajia vastaan kilpailuissa ja kansainvälisiä arvonimiä haettaessa. Ja Suomi onkin menestynyt hienosti sekä FEPin kisoissa, että arvonimien hankinnassa.

Vuoden valokuvaajaksi Euroopassa valittiin FEPin toimesta vuonna 2019 Juhamatti Vahdersalo ja vuonna 2018 Onni Wiljami Kinnunen. Muitakin mitallisijoja on suorastaan ropissut, eli eipä suomalaiset kuvaajat ole anteeksi pyydelleet, vaan ennemminkin olleet määrittämässä tämän päivän linjaa menestyville kuville. Menestys ei ole muuallakaan jäänyt huomaamatta.

Sitten tuohon toiseen mainitsemaani asiaan, eli arvonimiin. FEP on siis luonut Euroopan yhteisen arvonimijärjestelmän, joten nämä arvonimet tarkoittavat samaa osaamisen tasoa eri maissa. Pakko todeta heti alkuun, ettei kukaan arvonimillä tee talvea kesäksi, mutta ne kertovat kuvaajan kehityskaaren olevan melkoisen pitkällä. Eli se oppi mikä on tullut hankittua on se tärkeä asia ja arvonimi vain sitten näkyvä vahvistus osaamiselle. On tärkeää tiedostaa tämä seikka, osaamisella on aina suurin merkitys.

Arvonimiä on siis kolmen tasoisia: EP (european photographer), QEP (qualified european photographer), sekä MQEP (master qualified european photographer). Yksinkertaistaen ensimmäinen tarkoittaa tunnustusta ammattilaisuudesta/ammattimaisuudesta, toinen tunnustusta erinomaisesta taidosta ja kolmas kiistämättömän osaamisen lisäksi omattua voimakasta persoonallista näkemystä. EP:tä ei ole pakko hakea, vaan on mahdollista hakea suoraan QEP:tä, mutta MQEP:tä ei voi hakea ilman QEP:tä. Helppoja nuo lyhenteet, eikös vain olekin?!? 😉 Ja onpa myös videoidenkin tekijöille omat tutkintonsa, mutta ei mennä tässä blogissa niihin ollenkaan.

Suomessa noita korkeimpia arvonimien haltijoita on neljä: Onni Wiljami Kinnunen, Johanna Sjövall, Tiina Haring, sekä allekirjoittanut. Kahta korkeinta arvonimeä voidaan hakea vain kaksi kertaa vuodessa, etukäteen ilmoitettuna aikoina. Nyt on sitten tullut hakuaika, eli ensi viikonloppuna Norjassa, Bergenissä on koolla joukko hakijoita, jyryläisiä, sekä muitakin valokuvaajia. Ja mikäs sen hienompaa, kuin että JAS Kamerakauppa on kutsuttu mukaan kunnia-arvoiseen raatiin. Jokaisella jyryn jäsenellä pitää luonnollisesti olla sama arvonimi kuin mitä jyrytetään ja pääsen omalta osaltani päättämään ensi viikonloppuna tulevista arvonimien haltijoista.

Laitanpa tähän piloillani yhden kuvan omasta 20:n kuvan sarjastani, jolla tuon MQEP-arvonimen sain. MALLI: Sadie Scissors

Niinpä loppuviikosta ja ensi maanantain blogissa tulette saamaan maistiaisia kuvaajista, jotka on ihan tuoreesti ”rankattu” korkealle Euroopassa.

Krister Löfroth


HALUATKO LAUKUN?

Lähetä sähköpostiin tapahtumat@jastekniikka.fi sen laukun numero, jonka haluat itsellesi. Arvonta suoritetaan perjantaina 31.5 ja siihen osallistuvat kaikki viimeistään 30.5 klo 16 saapuneet mailit. Voittaja saa valitsemansa laukun ja tulos julkaistaan 31.5 Facebook sivuillamme, sekä ilmoitetaan myös sähköpostitse suoraan voittajalle.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on laukkuskaba_numeroilla-1024x1024.jpg
Mikäs näistä miellyttää eniten?

Onnea arvontaan!